Jautsi

Jautsi

Käyttäjä, 9 fania

Oma statistiikka: Elokuvien kommentit (1053)

19.09.2021 klo 16:16

Elämää kuoleman jälkeen

Erittäin todentuntuinen elokuvakertomus. Kodikkuudesta annan tähdenpuolikkaan ekstraa.

rating 80,000

17.09.2021 klo 08:51

Poke

Sinänsä hyvin tehty, mutta olisi ansainnut jonkin toivonpilkahduksen vaikka sitten lopummalle puolen tarinaa.

rating 60,000

17.09.2021 klo 08:49

Ajotunti

Todella painostava tarina, lopetus pelastaa paljon. Toivottavasti Pennilä saa hieman hilpeämpiäkin osia.

rating 70,000

17.09.2021 klo 08:47

Onko sulla nälkä?

Aivan huima lopetus, muutenkin toimii mainiosti!

rating 70,000

14.09.2021 klo 19:23

Rivien välissä

Kiinnostavaa pyörittelyä kirjan ja kirjoittamisen tämän päivän markkinoista ja tulevaisuudesta. Suhdesekoilu sen sijaan ei ole kiinnostavaa, mukava hahmo, joka ankkuroi ihmiset ympärillään tosiasiain pariin, on Valérie (Nora Hamzawi). Tykkäsin elokuvan päättymisestä meren rannalle pinjametsikköön.

rating 70,000

09.09.2021 klo 17:13

I, Robot

Hyvä Asimov! Ja Susan Calvin. Henkilökellaria on pidetty riittävän suppeana, mikä on viisasta, kun kerran ropottija on kellarit ja merikontit pullollaan. Ei-kiinnostavasta rymistelystä vähennän puolikkaan tähtösen. Ihan kelpo elokuva silti.

rating 70,000

03.09.2021 klo 09:41

Suden vuosi

Tykkäsin yllättävän paljon. Ehkä se Baudelaire kutkutteli minua. Rakkauskertomuksen ohessa elokuva kertoo jotain Baudestakin, luulisin. Jännä ajatella sitä syvyyttä vesialtaassa, sitä luennolla mainittua vertikaalista tasoa ja Bauden runojen kuiluja. Lahjakas runoilija, joka olisi kyennyt sepittämään runoja vanhempien ihanteiden mukaan ja ehkä tunsi houkutusta juuri siihen, ehkä se perinteinen runous oli Baudelairelle se kuilu, joka hänen runoissaan vaikuttaa vertautuvan hautaan.

rating 80,000

25.08.2021 klo 10:53

Napapiirin sankarit 3

Olen katsellut aikaisemmat osat ja kyllä ne on ihan katselukelpoisia. Tämä kolmas jatkaa ihan samalla linjalla, huumori ei varsinaisesti naurata ja tulinkin miettineeksi, miksi nämä elokuvat oikeastaan ovatkaan tarkoitetut. Ovatko ne parodiaa niistä romanttisista häsellyskomedioista, joissa symmetriset kasvot omaavat älykkäännäköiset henkilöt yrittävät salaa varastella toisiltaan suukkoja tai jotain enämpi intiimiä? Minusta näissä elokuvissa on joka tapauksessa juoni ja hauskoja tilanteita, jotka on toteutettu hauskan junttimaisesti. Kauhean näköinen on elokuvassa se louhikkoinen tunturinyppylän rinne. Tarvii kyllä olla Lapin-hullu jos sinne lähtee tarpomaan. Ja millaista roskaamista ns. koskemattomassa erämaassa! Jäämeren rata ja äkkiä! Siellä voisi kuvata Napapiirin sankareitten osan 8 "Oliko Näkhälään mänijöitä?"

rating 70,000

23.08.2021 klo 17:53

Takaisin valoon

Hyvää työtä, toimii varoituksen sanana. Olisi hyvä työntekijän osata kieltäytyä työnantajan oudoista ehdotuksista ja tarvittaessa vaikka irtisanoutua tehtävistään.

rating 70,000

15.08.2021 klo 17:43

Senni ja savon sulttaani

Elokuvana aivan hirveätä katseltavaa, mutta sisältää mielenkiintoisia seikkoja, joita voin pohdiskella omaksi ilokseni. Halusin nähdä tämän sen vuoksi, että Senniä esittää Terttu Soinvirta, joka esiintyi myös todella monissa kuunnelmissa. Leppävirran tyttöjä lähtöisin, wikipedian mukaan, Tertulle yksi tähti ylimääräistä.

rating 60,000

13.08.2021 klo 15:47

Salattu rakkaus

Ajattelin, että varmaan hyvästä syystä esitetään teemalla tämmöinen 90-luvun italialainen elokuva. En löytänyt syytä elokuvasta itsestään, mutta sitten katselin dokumentin, jossa immeiset kehuivat Ferranten kirjoja, jotka eivät vaikuttaneet minusta lainkaan kiinnostavilta, niin etten lukeutune niitten kirjojen tai tämän elokuvan kohderyhmään.

rating 60,000

13.08.2021 klo 15:42

Casting

Vaikuttaa tosi realistiselta ja on tällä hetkensä, mutta kyllä Cast Away on parempi.

rating 60,000

05.08.2021 klo 14:52

Iron Sky: The Coming Race

Ihan hieno elokuva ja on volvoa ja nokiaa ja kaikenlaista muuta hauskaa. Varmaan jonkun toisen mielestä vähemmän hauskaakin, mutta minä nyt satuin olemaan sillä tuulella kahden katselun verran.

rating 70,000

27.07.2021 klo 16:20

Fanny

Ehkempä tässä elokuvassa Pagnolin näätelmän hahmojen juonikas järkeily saavuttaa kirkkahimman huippunsa. Mikä saa Fannyn menemään naikkuun vanhan Panissen kanssa ja mikä saa jopa Césarin puoltamaan tämän liiton pysyvyyttä? Niin on kuin shakkiottelua katselisi paitsi että kerrankin ymmärtää mitä siinä tapahtuu.

rating 80,000

27.07.2021 klo 16:15

Marius

Marseille-klassikko. César on omanlaisensa mölisijiä, mutta useimmat muut menevät ihan täydestä. Ja César on eräänlainen marseillepastissi siinä missä Panisse on perinteinen anisette.

rating 70,000

27.07.2021 klo 15:01

Laulu tulipunaisesta kukasta

Joskus yritin lukea tämän Linnankosken teoksen mutta kesken jäi. Pitänee yrittää uudelleen. Jäin siihen kohti kun ensin uitiin joen yli ja sitten piti hakea venhe ja vaatteet. Kirjasta jäi mieleen voimakkaana kukkien kuvaus ja jossain määrin se tulee esiin elokuvassakin. Lienevät kauneimmassa kukinnossaan olevan kukat olleet Linnankoskella vertauskuvana nuoren naisen hehkeimmälle viehätysvoimalle? Tarinassa uittomies Olavi tarjoaa cexiään muuvvannekin kuin joenhaaraan ja naiset lankeavat tämän alfauittomiehen älykkäännäköiseen olemukseen, ehe-ehe. Isäntien jäykästä asenteesta voi antaa omat pisteensä, joskin enemmän tykkäsin niitten asenteitten liennynnästä. Muistan kun tämä aikoinaan tv:stä katseltiin ja jonkinmoinen pettymys se oli silloin. Nyt tuntuisi, että tarinassa olisi aineksia uuteen yritykseen, uudella kuvantarkkuudella - imelyys pitäisi kumminkin jättää kukkasten hoidettavaksi, kuten tässä elokuvassa ihan onnistuneesti tehdään. Luomukaunottaria oikein.

rating 60,000

20.07.2021 klo 08:12

Takaikkuna

Hitaalla tempolla toimiva elokuva, joka kehittyy jännäriksi vähän kerrassaan. Naapurusten lämpimät suhteet paljastuvat, kun koiranomistaja valittaa, että hänen koiransa oli ainut joka todella piti naapureistaan.

rating 70,000

18.07.2021 klo 16:50

Yön painajainen

Aika oli kullannut muistot, edellisestä katselusta jäänyt hyvä maku hiipui unetukseen, mutta silti aivan ok esitys. Mantovani olisi sopinut ihan hienosti öiseen jatsiohjelmaan rauhoittelevaksi kummajaiseksi.

rating 60,000

18.07.2021 klo 16:44

Loving Vincent

Tyylikäs on ja tarinakin toimii.

rating 80,000

13.07.2021 klo 12:09

Ratsuväen urhot

Minusta kyseessä on sotaelokuva eikä länkkäri. Upeaa laatutyötä kuten ohjaaja Fordilta on lupa odottaa. Erittäin tasapainoinen spektaakkeli, jossa jaksot ja niitten rytmitys ja suhteet ja kohtauksien koot on erinomaisesti laskeskeltu. Huumoriakin on sopivasti mukana, erityismaininnan saa "Which do you prefer, the leg or the breast?" Tykkäsin myös siitä miten elokuva loppuu kesken sotaretken.

rating 70,000

10.07.2021 klo 20:30

Kiinatar

Oikein hieno ja tavallaan hauskakin kuvaus pienestä ryhmästä, joka haluaa edustaa radikaalia kommunismia omalla ranskalaisen keskustelevalla tavallaan. Ulkoaopetellut iskulauseenomaiset hokemat sinkoilevat kuin apoteekin hyllyltä ja alleviivaavat pienten punaisten kirjojen kanssa nuoren joukon mukatieteellistä hurmahenkeä. Mao-laulu kuvaa mainiosti sanoman uskottavuutta. Sen sijaan lopun makaaberi meininki kallistuu päivittelemään kiväärinpiipun luisumista ties kenen rauhaa häiritsemään. Aikamoinen jakso on Algerian sodan aikana maan itsenäisyyspyrkimyksiä tukeneen vaikuttajan ja nuoren kommunisti-intoilijan avoin keskustelu junanvaunussa.

rating 70,000

07.07.2021 klo 11:48

System Crasher

Todenmukaiselta vaikuttava elokuva, vaikka epäilen metsässä yön yli hengissä selviämistä. Muuten Benni vaikuttaa juuri niin mahdottomalta auttaa kuin voisin kuvitella. Hienot näyttelijät ja kuvauspaikkojen valinnat.

rating 80,000

06.07.2021 klo 17:50

Erään murhan anatomia

Tästä nyt voisi kirjoittaa vaikka arvostelun, mutta johan noita on kirjoitettu, joten kommentilla mennään.

Pieni Marquetten kaupunti Michiganissa, Ylä-järven (Lake Superior) rannalla. Seudulla asuu myös suomalaistaustaisia immeisiä, elokuvassa heistä mainitaan baarimikko Toivo (elokuvassa Toybo, käsikirjoituksessa nimi on kirjoitettu suomalaisittain, olisivatko näyttelijöitten käsikirjoituksessa b ja v menneet sekaisin?) sekä apulaisseriffi Sulo. Asianajajan sihteerin nimi on Maida, voisiko olla oikeastaan Maila? Suomalaisia mainitaan niin harvoin elokuvissa, että tämmöinen pikkuseikkoihin tarttuminen lienee hyväksyttävissä? Ainakin minulle.

Mitä tulee itse tarinaan, taitaa tarkoituksena olla sen todisteleminen, että hyvääkin taitoa voidaan käyttää väärien asioitten puolustelemiseen - tämän lähemmin en asiaan mene. Tuore itävaltalaiselokuva Murer - erään oikeudenkäynnin anatomia (2018) piirtelee samantapaisia liituviivoja Otto Premingerin elokuvan kanssa. Suosittelen oikeussalidraamojen ystäville. Kannattaa ehkä myös vertailla tämän kanssa Valentin Vaalan viimeiseksi jäänyttä draamaelokuvaa Totuus on armoton.

rating 80,000

29.06.2021 klo 19:12

After Earth

Viihdyttävä.

rating 70,000

29.06.2021 klo 19:11

Oscar

Kaamea pettymys. Harmittaa kun menin hankkimaan. Lopussa muutama juttu vähän hörähdytti, muuten hävisi vitsikkyydessä A-studiolle.

rating 50,000

29.06.2021 klo 19:08

Näkymätön vieras

Tiukka valkohiuksinen täti on niin sexy että hänelle ylimääräinen tähdenpuolikas.

rating 70,000

07.06.2021 klo 07:35

Jesse James Meets Frankenstein's Daughter

Perusteet Frankensteinien paikanvalinnalle vaikuttavat ihan päteviltä: rauhallinen paikka, jonne ei helpolla nuuskijoita ilmaantuisi. Minulta leikkautui kenties joitakin pätkiä pois katselusta väsymystilan takia, mutta kaiken kaikkiaan ihan kelvollinen elokuva omassa hupsussa sarjassaan.

rating 60,000

07.06.2021 klo 07:27

Der Dibuk

Ennen muuta kulttuurihistoriallisesti kiinnostava elokuva, jonka upea kuvan ja äänen restaurointi ansaitsee ylimääräistä tähteyttä. Itse tarina on omanlaisensa laajoja uskonnon reuna-alueitten kaaria kuljeksiva kummitusjuttu, joka huipentuu hengen ulosmanaukseen naishenkilöstä kuten myöhempi tunnettu amerikkalaiselokuva. Tarinana Dibuk on ehkä hieman Manaajaa kiinnostavampi, joskin toteutus on nykykatsojalle hitaan ja jähmeän oloinen. Kaikki käänteet perustellaan, koska katsojalla niistä hengellis-kansanuskomuksellisista perusteista ei oikein voi olettaakaan olevan täsmällisempää tietoa. Lean esittäjästä tykkäsin. Oli myös hauska koettaa ymmärtää jiddishiä vanhana pitkän saksan lukijana. A-kirjain kuulostaa äännetyn O:ksi, niin että Omen.

rating 70,000

25.05.2021 klo 08:52

Kolmistaan

Ihan kiva. Pidin tästä vaimoihmisen rohkeudesta katsoa tosiasioita silmiin vaikka pahaa tekisi. Myös vaimoihmisen silmistä tykkäsin.

rating 60,000

23.05.2021 klo 10:59

Joker

Loppuvaiheissa samantapaista meininkiä kuin vanhemmassa elokuvassa Heinäsirkat, The Day of the Locust. Kai tässä halutaan sanoa jotain sen suuntaista, että populismin kriitikot unohtavat, ettei pieniä ihmisiä, yhteiskunnan hiljaisia, pitäisi panna ihan niin halvalla kuin he paneksivat niitä menestyneempiä kriitikoitaan?

Yhteydet Batman-tarinoihin ovat näkyvissä, mutta enpä tiedä tarvitseeko niitä edes tunnistaa.

rating 70,000

14.05.2021 klo 10:49

Amadeus

Katselin tämän elokuvan eka kerran elokuvateatterissa Jyväskylässä ehkä talvella 1985. Saattoi olla edellissyksyäkin. Valtava oli vaikutus. Televisiosta katseltuna vaikutelma ei ollut niin erityinen, mutta eilissäpäivänä katselin Director's katin, kesto kolmisen tuntia ja käytössäni oli bluray sekä poijjan lahjoittama jokin ääniputki, joka kököttää tv:n edessä. Täytyy sanoa, että aivan loistava elokuva joka suhteessa! Ohjaajan versiossa on ennen näkemätöntä aineistoa, mielestäni Constanzen toinen vierailu Salierin luona tuntui oudolta, ehkä sitä ei ole alunperäisessä teatteriversiossa? Enkä ole varma siitäkään jaksosta, jossa Mozart hakee soitonopen paikkaa koiria omistavan rikkaan sedän luota.

Tärkeätä minulle on kaikki se mitä elokuva antaa minulle. Subjektiivisen arvioni mukaan elokuvan juonen syvärakenne sisältää vihjauksen siitä, että Salieria kaiveleva Amadeus on kerrassaan Paholaisen hänen eteensä ohjaama kiusaaja. Paholainen on nähdäkseni Suuri Puoleensavetävä. Usein elokuvissa Paholainen kuvataan pelottavana hahmona. Miksi sellainen ketään kiinnostaisi? Mozartin musiikki on lumoavan kaunista, se on juuri sitä, mitä Salieri on koko ikänsä toivonut osaavansa säveltää, mutta oivaltaa hetkessä, ettei koskaan tulisi siihen pystymään. Salieri kuvaa itseään 'keskinkertaisten' puolestapuhujaksi. Hän on siis ns. tavallinen ihminen, kuka tahansa meistä. Hän pyrkii hyvään, muttei kykene siihen. Amadeus, emotionaalisesti hurjatahtinen nuori mies, ylittää Salierin taidot (kenen tahansa taidot) niin kirkkaasti, että se koskee.

Ja on hienoa musiikkia ja kauniit puvut ja lavasteet. Erityisesti Yön kuningattaren aaria jäi mieleen lavastuksellisistakin syistä. Tykkäsin myös siitä pelkistetystä näkymästä, jossa säveltäjä 1700-luvun asussaan johtaa orkesteria taustanaan oopperateatterin sali.

Ehdottomia huippuja elokuvien saralla.

rating 100,000

12.05.2021 klo 08:38

Karvat

En edes tiennyt tällaisesta elokuvasta! Olipa hienoa katsella se ja toisaalta kovin surullista, ettei sille oikein ole osattu antaa ansaitsemaansa arvostusta. Erinäisiä puolivillaisia romansseja esitellään pari kertaa vuodessa ja tyhjäsisältöisiä taide-elokuvia kaupan päälle. Tällaisia tavanomaisia rikoselokuvia on Suomessa 1970-luvulla tehty niin vähän, että onpa kumma, jos on varaa pitää tällaista helmeä vakonsa alla.

Karvat-elokuvasta puhuttaessa käytetään sanoja cämp ja eroottinen. Pääosassa on kuitenkin epäonnistuneen kirjailijan sekaantuminen satunnaisen naistuttavuuden rikosjuttuun. Kyseessä on ensijaisesti rikoselokuva, lisäksi se kertoo tavallisen mieshenkilön luisusta harmaalta mustalle alueelle. Erotiikka ja cämp ovat mausteena mukana. Miksi mukana on erotiikkaa? Jos joku kaipaa tähän selitystä, menköön takaisin päivätorkuille. Miksi elokuvan tarina kerrotaan rennolla ja paikoin hassuttelevalla otteella? Koska elämä on sellaistakin, ei pelkkää arkista raatamista ja lastenkasvatusta.

Asenteesta kokonainen tähti ylimääräistä.

rating 80,000

10.05.2021 klo 12:52

Ben-Hur

Minulla on sanottavaa, sillä olen näköjään ainut kommentaattori, joka oikein piti tästä elokuvasta.

Tunnen hyvin sen 1950-luvun Ben Hurin, katselin sen eka kerran 1982 elokuvateatterissa. Otettiin ennen alkua huurtehiset, niin että väliaika tuli tarpeeseen. Se elokuva on selvästi ollut keskustelukumppanina tätä uutta versiota tehtäessä. Samanlaista elokuvaa ei ole haluttu tehdä. Niinpä sadunomaisimmat tarinat, kuten se, miten Ben-Hur pelastaa roomalaisen upseerin kaleerin upotessa ja upseeri sitten ottaa Benukan ottopojakseen, on jätetty pois ja tehty meritaistelujaksosta komealla tavalla aidon tuntuinen.

Toinen tärkeä spektaakkelikohtaus eli kilpa-ajot toimii aivan hyvin. Ehkäpä siinä ei mitään erityistä lisäarvoa aikaisemman elokuvan ravijaksoon synny, ellei sitten oteta huomioon Pontius Pilatuksen mainiota loppukaneettia, jonka mukaan hän ei varsinaisesti edes hävinnyt, sillä yleisö vaikuttaa muuttuneen roomalaisiksi - himoitsevat verta!

Roomalaiset kuvataan elokuvissa usein sivistyskansana, joka teki valloituksia ja levitti roomalaista sivistystä ympäri Välimeren seutuja. Minusta roomalaiset olivat julma soturikansa (myös omiaan kohtaan) ja se tulee hyvin esiin tässä elokuvassa. Alkupuolen taistelukohtaukset ovat sopivan näyttäviä ja väkivaltaisia - ja lyhyitä.

Mitä tulee 1950-luvun elokuvan A Tale of Christ-toteamaan alkutekstissä, kyllä Jeesus on tässä mukana ihan merkittävässä sivuosassa, aivan kuten kenen tahansa kristityn elämässä. Jeesus oli ihmiseksi syntynyt Jumala, jonka ihmiset murhasivat poliittisista syistä. Tämän asian isompi korostaminen seikkailuelokuvassa ei oikein toimisi, sen vuoksi ulkokohtainen kuvaus Jeesuksen kohtaamisesta toimiikin mielestäni paremmin.

Elokuvan hahmot käyttäytyvät isolta osin kuin nykymaailman nuoret immeiset. Minua se vähän häiritsi, mutta vaimo sanoi, että hänestä se on ihan ok. Pitää minun uskoa tervejärkistä ihmistä.

Historiallisiin pikkuseikkoihin oli minunlaiselleni toopelle riittävässä määrin panostettu. Jousipyssytkin olivat ihan kuin Savon vaakunasta. Sellainen jousi recurve-bow on enkunkielisessa wikipediassakin kuvattuna Savon vaakunan avulla.

Kyllä tämä toimii oman aikansa kertomuksena Ben-Hurista ja Messalasta. Ja vähän Kristuksestakin.

rating 80,000

09.05.2021 klo 08:53

Megalodon

Aivan hyvä viihde-elokuva, jossa päästään huomauttamaan myös ystävien tärkeydestä immeiselle. Kiinalaishahmot ovat kivoja ja pääosan sankari sopii rooliinsa mainiosti. Vaimo kävi loppupuolella sanomassa, että kuorsaamiseni häiritsee hänen nukahtamistaan. Kyllä ihminen tuntee toisinaan oikeutettua väsymystä ja saattaa nukahtaa vaikka nojatuoliinsa.

rating 60,000

08.05.2021 klo 12:42

The Kindergarten Teacher

Aika piinaavaa seurattavaa, mutta keskenkään ei voi jättää. Erittäin hyvin toimiva paketti. Tällaisia me immeiset olemme. Joskus vähän hävettää, joskus sitten enemmänkin.

rating 70,000

07.05.2021 klo 09:12

rating 60,000

02.05.2021 klo 14:59

Stan & Ollie - Ohukainen ja Paksukainen

Parillakin tavalla toimiva taiteilijaelokuva. Ensinnäkin koomikkoparin Euroopan kiertue joutuu vaikeuksiin, koska muut esiintyjät ovat tv:n ja elokuvien myötä vallanneet ne yleisöt, jotka voisivat olla kiinnostuneita sotaa edeltäneen ajan viihdyttäjistä. Onneksi mainostajat onnistuvat herättämään yleisön huomion.

Toiseksi nousee esiin se, miten taiteilijat tekevät taidettaan, koska se on se mitä he osaavat tehdä. Kun lopputekstien yhteydessä kerrotaan Laurelin tehneen sketsejä koomikkoparille vielä Hardyn kuoltua, paljastuu mielestäni se, miten taiteilijan taide on juuri sitä pyörälläajoa, jota ei koskaan unohda, kun sen on oppinut. Toisaalta siitä taidosta ei sitten pääse irtikään, kun vaikka se osaaminen olisi jo menettänyt arvonsa. Taiteilijan tekemän taiteen tarkoitus on tehdä lisää sitä taidetta, jota taiteilija on tottunut tekemään, ei sen kummempaa.

rating 70,000

01.05.2021 klo 16:32

Oi, aika vanha, kultainen...!

Aika usein on tämä elokuva jäänyt katselematta vaikka onhan sitä päivälähetyksissä esitetty. Nyt pääsi vapputunnelma yllättämään oikeaan aikaan. Eihän tämä mitenkään huono elokuva ole.

Itse asiassa tuli mieleen, että aiheesta saisi tehtyä uuden, nykyiseen aikaan sijoittuvan version. Siinä voisi entisten opiskelijanuorukaisten sijasta olla nuoruusajan rokkibändin soittajat ja laulajat, jotka tapaisivat samapa tuo vaikka vappuna. Basisti Joonas Karhu tulisi jostain ulkomailta, missä hän olisi kerännyt vähäistä kuuluisuutta keskinkertaisen rokkibändin basistina. Nyt hän keräisi yhteen vanhan yhtyeen kamut vappuista illanviettoa varten. Sitä ennen Joonas kävisi Tavastialla ja muutamalla muulla vanhalla keikkapaikalla verestämässä muistojaan. Luihu Kanninen olisi kiinteistönvälittäjä, jolta Joonas lainaisi omin lupineen ruusupuisen kepin illan rientoihin. Kepissä olisi kuitenkin Kannisen huumekätkö ja poliisi pidättäisi Kannisen ilmiantaman Joonaksen melkoisen nujakan jälkeen epäiltynä huumausainerikoksesta, poliisin väkivaltaisesta vastustamisesta ja häiriöntuottamisesta. Ainoana selvinpäin olevana Kanninen saisi viedä autollaan kaikkien muijat kotiin.

rating 60,000

01.05.2021 klo 16:20

Eput

Hyvin rytmitetty dokumentti, haastatteluja pilkkovat valokuvat ja lehtijutut ja levynkannet ym. Ei kannata odottaa Ramones-tyylistä tempoa ja tiivistystä, mutta katseleehan tuon kerran vaikkei kummankaan yhtyeen fani ole koskaan ollutkaan.

rating 70,000

28.04.2021 klo 17:44

Pilkkuja ja pikkuhousuja

"Karu komedia luomisen tuskasta". Karu on tosiaan. Ei uusintaan.

rating 50,000

27.04.2021 klo 18:01

Chicago

Aivan loistava! Olisiko Richard Geren paras elokuva.

rating 80,000

23.04.2021 klo 19:54

Rakkaudella, Béatrice

Napakkaa kerrontaa, jota on kiva seurata osaksi surullisesta aiheesta huolimatta. Mieluusti katselin.

rating 70,000

23.04.2021 klo 11:55

Maailman ääriin - 2014 Director's Cut

Vaikka elokuvan pituus koettelikin, annan tälle silti hyvät tähdet, sillä elokuvan sanoma antaa pituudelle oikeutuksensakin. Tapahtumat alkavat pienestä ja imaisevat mukaansa. Vähän kerrassaan aletaan keriä auki jotakin isompaa juonikuviota, johon sitten elokuvan loppuaika vierähtääkin, vaikka alkujakson hahmot ja jännitteet seuraavat mukana loppuun asti. Tavallaan näkisin tässä kaksi elokuvaa yhdessä paketissa - silläpä pituus selittyykin.

Pääosan Clairea esittävä Solveig Dommartin on pitkä, upeavartaloinen kauniskasvo, jonka epämääräiseltä seikkailijalta vaikuttava hahmo (Hurt) kaataa molempien yhteiseksi mielihyväksi. Ehkä peräti rakkaus voi tulla kyseeseen.

Tie-elokuvan tyyliin sopivasti matkataan siellä sun täällä ja tavataan monenlaista väkeä, joista osa liittyy seurueeseen. Tässä elokuvassa myös päädytään johonkin ja paikka on upean kuvauksellinen. Mikään pelkkkä seikkailu tai tyhjänpäiväinen matka matkan vuoksi ei tämä tietrippi ole, vaan siinä sukelletaan jopa masentavan ennakoivasti nykypäivän ihmisen itseensätuijottamiseen, jota nykyään edustavat kännykät ja muut vastaavat palstat, joita "ommoo tykkijään" katseleville on tarjolla. Vesku shown Vierailu vanhainkodista -sketsissä vaimo meni ihteensä eikä piässy sieltä pois. Jotain samankaltaista on luvassa tässäkin elokuvassa.

Unohdin vielä mainita, että elokuvasta tulee paikoitellen mukavasti mieleen Chris Markerin valokuva-elokuva La Jetée (suom. Kiitorata tai Terassi).

rating 70,000

18.04.2021 klo 13:43

Koomikko

Märkää ruutia tuutin täydeltä.

rating 40,000

15.04.2021 klo 17:55

O Tasqueiro

Kai tämä on ihan hyvin tehty, mutta mitä sillä oikein tahdottiin sanoa? Kauppa käy kuin korona-aikaan?

rating 50,000

15.04.2021 klo 17:53

Koiranpäivä

Näppäräpä on ja selkeä tarinaltaan.

rating 60,000

15.04.2021 klo 17:50

Polte

Tosi kivasti tehty ja toteutettu näkemys tuhoutuneen elokuvan kuumottavasta sisällöstä. Tykkäsin erityisesti niistä suurennuslasilla poltelluista kohdista ja musiikista. Elokuvassa ei pyritä liialliseen draamaan vaan annetaan herkkyyden aueta kukintoonsa.

rating 60,000

14.04.2021 klo 06:56

Capote

Hyvin näyteltyä onttoutta.

rating 70,000

10.04.2021 klo 08:19

Kohti ääretöntä

Aktuellt kommentar. Katselin tämän uudemman Anderssonin ohjauksen sen jälkeen kun olin katsellut vanhemmista pari. Sinä elävä-elokuvassa nuori naisimmeinen toistelee, että "jag älskar dig så mycke Micke". Kuulostaa siltä kuin olisi sama nainen vähän varttuneempana kertojana tässä elokuvassa. Tämän naiskertoja aloittaa lyhyet puheenvuoronsa melkein aina sanomalla: jag såg en man tai jag såg en kvinna. Hän ei sano näin naisoletetetun tai näin miesoletetun. Elokuva ei noussut ihan parin ensimmäisen näkemäni Anderssonin ohjauksen tasolle, mutta annan silti sille samat neljä tähteä kuin muillekin. Ehkä ylimääräinen tähdenpuolikas menee Sverker Ohlssonille, tiedä häntä.

rating 80,000

05.04.2021 klo 10:53

Toisen kerroksen lauluja

Alkaa vähitellen tuntua siltä, että voin vaikka ruveta ymmärtämään näitä Anderssonin elokuvia. Pitäisi varmaan istuuntua, ettei ala päässä snurrata? Ihmeellistä on tajuta tämän olevan varhaisempi elokuva kuin Sinä elävä ja se joku joka oksalla istui olevaista fundeeraten. Senköhän vuoksi minä tunsin näkeväni tässä jonkin yhtenäisen tarinan? Tekisi mieli antaa vielä tähdenpuolikas siitä kohtauksesta, jossa pienelle tytölle opetetaan miten vanhat ihmiset ovat niin lukeneita ja kokeneita, että he kyllä ymmärtävät mitä saa tehdä ja mitä ei. Melkein voisi välissä olla mainospätkä, jossa tunnettu ajattelija lausuu: "Lukeminen kannattaa aina". Elokuvassa todetaankin, ettei kannata ajatella liikoja, siitä tulee vain snurrig-olo.

rating 80,000

Edellinen sivu | 1 2 3 4 5 6 7 8 9 ... 22 | Seuraava sivu

Profiilin tiedot

TOP-listat