Keskustelua unista.

Pingutyyppi kirjoitti:

Olettekos koskaan pystyneet hallitsemaan unianne? Ite oon pari kertaa huomannut uneksivani, ja ehtinyt tekemään hetken mitä lystään. Yleensä silloin vaan innostuu niin paljon, että herää oitis.

Muutamaan otteeseen olen pystynyt hallitsemaan uniani.Siitä ei sitten puhutakkaan ,mitä sitten tapahtuu.
Näistä unista herääminen harmittaa ihan tolkuttomasti. :

Nyt tiedän, että olen käynyt liikaa viimeaikoina kalassa; Näin nimittäin unta, jossa laitoin pohjaonkeni (jota tuli harrastettua juuri ennen nukkumaan menoa) veteen, ja sittenhän siihen nappasi kuha vaiko lohi, en ole ihan varma Kovasti tappelin sitä vastaan, mutta rannalle se nousi, onneksi.

Ale kirjoitti:

Kamalimmat painajaiseni yleensä ovat sellaisia, joissa osta kalliilla jotain Komisario Palmu-bokseja.

??? Komisario Palmut rulettaa!!!

Mutta aiheeseen. Oudoin uneni ikinä (tai ainakin vuoteen):
Perheeni ja kaverini perhe olivat muuttaneet vuodeksi etelään, oli kesä ja me istuttiin yöllä sen kaverin ja mun tädin kanssa meillä katsomassa Die Hardia. Kurkkasin jostain syystä ikkunasta ja naapuri ulkoilutti siellä koiraansa keskellä sumuista peltoa. Ja se sumu oli sellasta puuroa, ihan siis aika kiinteetä. Siellä juoksi jänis josta näky vaan korvat. Sitten mä näin että meidän pihalla oli hirviökoira, jonka kasvot näky vaan kun salama valasi niitä yhtäkkiä. Sitten se elukka nosti koipeensa ja virtsas mun seinästä läpi. Se maatasolla, mä tokassa kerroksessa. Ja läpi seinästä. Me mentiin nukkumaan. Aamulla me lähettiin metsästää sitä hirviökoiraa, aseina jotain saamarin kaulimia ja pesismailoja. Mä löysin seinästä luukun jota ei ennen ollut siinä. Avasin sen ja näin että siellä istui kääpiö jolla oli parta ja hiippalakki ja AK-47 rynnäkkökivääri. Se sanoi että "mene pois." Mä juoksin kerohuoneelle, aloin itkemään ja soitin poliisin. Sitten mä heräsin.

Se oli vielä niin hiton todentuntuinen uni, että herättyäni oli pakko haistella haisiko huoneessa koiranvirtsa, vaikka TIESIN olevani hereillä.

Niin joo, tämä on ehkä hirvein painajaiseni ikinä. MacGyveriä näytettiin telkusta uusintana MTV3:lla silloin joskus 1997. Yhdessä unessa näin silloin että Richard Dean Anderson oli vaihdettu toiseen, sellaiseen tyhmän ja nynnyn näköiseen vanhaan ja laihaan ukkoon, jonka pää oli Robert Duvallin tapaan aika kalju. Helpotus oli suuri kun seuraavana päivänä oikea MacGyver oli taas kuvaruudulla, mutta kyllä pelästytti että miten MacGyveriä olisi jaksanut katsoa jos näyttelijää olisi vaihdettu.

Pingutyyppi kirjoitti:

Olettekos koskaan pystyneet hallitsemaan unianne? Ite oon pari kertaa huomannut uneksivani, ja ehtinyt tekemään hetken mitä lystään. Yleensä silloin vaan innostuu niin paljon, että herää oitis.

Noita unia sanotaan Lucid -uniksi. Nille on oma suomenkielinen sivutonsakin, mutta en jaksa googlettaa niitä teille

Raato-A kirjoitti:

Ale kirjoitti:

Kamalimmat painajaiseni yleensä ovat sellaisia, joissa osta kalliilla jotain Komisario Palmu-bokseja.

??? Komisario Palmut rulettaa!!!

Joo, onhan ne ihan kivoja, mutta eivät välttämättä ostamisen arvoisia ja rahat voisi käyttää, vaikka Alien Quadrilogy-boksiin.

Viime yönä näin tälläisen unen:

Pelasin Fc Chelsean riveissä kärkipelaajana Southamptonia vastaan. Peli meni itseltäni järkyttävän huonosti. Muutama kosketus palloon, ei muuta.
Joukkueemme voitti kuitenkin ottelun 1-0 Kari Sainion maalilla. (Sainio pelaa Tampere Unitedissa veikkausliigaa) Kari oli ilmeisesti saanut myös siirron Chelseaan. Paljonkohan oli raha seurana tunnettu Chelsea minusta maksanut?
Pelin jälkeen itsahdin Stanford Bridgen stadionin portaille miettimään munatonta suoritustani.
Kunnes viereeni istahti Chelsean päävelmantaja Jose Mourinho. Hän taputti selkääni ja antoi minulle skeittilaudan (vihaan skeittausta).
Sitten minä heräsin.............

Uneni ovat todella mielenkiintoisia ja ajatuksia herättäviä, koska ne ovat niin todellisia, mutta kuitenkin tosiasioita vääristeleviä. Ja niin sattumanvaraisen tuntuisia. Ne jättävät usein oudon olon koko seuraavaksi päiväksi. Ongelma on vain, että muistan ne korkeintaan tuon seuraavan päivän.

Mikä ratkaisuksi? Pitäisikö tässä jotakin unipäiväkirjaa alkaa rustaamaan?

g-sport kirjoitti:

Uneni ovat todella mielenkiintoisia ja ajatuksia herättäviä, koska ne ovat niin todellisia, mutta kuitenkin tosiasioita vääristeleviä. Ja niin sattumanvaraisen tuntuisia. Ne jättävät usein oudon olon koko seuraavaksi päiväksi. Ongelma on vain, että muistan ne korkeintaan tuon seuraavan päivän.

Mikä ratkaisuksi? Pitäisikö tässä jotakin unipäiväkirjaa alkaa rustaamaan? :)

Jepjep. Jos tahtoo muistaa unensa yhä paremmin ja paremmin niin unipäiväkirjan pito ei ole yhtään hassumpi idea. Unet pitää tietenkin kirjata heti heräämisen jälkeen ylös niin uuvuttavalta kuin se kuulostaakin. Ja jos haluaa hallita uniaan.. Se vaatii jo enemmän harjoittelua, mutta kaverini ovat vakuuttaneet että se on mahtavaa

Juhani Sementti kirjoitti:

g-sport kirjoitti:

Uneni ovat todella mielenkiintoisia ja ajatuksia herättäviä, koska ne ovat niin todellisia, mutta kuitenkin tosiasioita vääristeleviä. Ja niin sattumanvaraisen tuntuisia. Ne jättävät usein oudon olon koko seuraavaksi päiväksi. Ongelma on vain, että muistan ne korkeintaan tuon seuraavan päivän.

Mikä ratkaisuksi? Pitäisikö tässä jotakin unipäiväkirjaa alkaa rustaamaan? :)

Jepjep. Jos tahtoo muistaa unensa yhä paremmin ja paremmin niin unipäiväkirjan pito ei ole yhtään hassumpi idea. Unet pitää tietenkin kirjata heti heräämisen jälkeen ylös niin uuvuttavalta kuin se kuulostaakin. Ja jos haluaa hallita uniaan.. Se vaatii jo enemmän harjoittelua, mutta kaverini ovat vakuuttaneet että se on mahtavaa

Unien hallinnasta en tiedä mitään..

Päiväkirjan kirjoittaminen heti herätessä on sikäli ongelmallista, että olen todella aamu-uninen enkä ehdi edes aamiaista syödä, kun herään 10 minuuttia ennen töiden alkua. Töistä tullessa unenomainen tunnelma onkin jo sen verran laantunut, että jos luppoaikaa on, niin ottaa sitten mieluummin vaikkapa kitaran käteen. Unien muistaminen kuitenkin kiinnostaisi - ehkäpä pitäisi ostaa nauhuri, johon ne voisi sanella.

Toissayönä tanssin jälleen vanhojen tansseja huonosti sidotuilla lenkkareilla.

Ehkä ärsyttäsin uni on minun ns. pyöräilyuni jossa ajan pyörällä ilmeisesti suunnilleen koko yön. Näen tuon unen aina silloin tällöin. Ajan aina samaa reittiä, joka pohjautuu lievästi oikeisiin maisemiin. Unesta ärsyttävän tekee se että se on niin pirun tylsä. En tiedä onko yleistä ajatella unessa mutta minä ainakin ajattelen. Ajattelen kokoajan että haluaisin jo lopettaa pyöräilyn koska se on niin tylsää, siitä huolimatta jatkan veivaamista.

Oudoin uni vähään aikaan on jonkin aikaa sitten näkemäni uni jossa kaverini oli maailmanvaltias shamaani jossakin muinaisen japanin maastossa. Hän kusetti jonkin sortin heimon juomaan bensaa ja sylkemään sitä nuotioon.
Sen jälkeen lähdin seuraamaan kainalossaan suurta laatikkoa kantavaa nunnaa. Hän pakeni kukkalan taakse, mutta seurasin silti häntä. Lopulta pääsin ~10m päähän hänestä, hän kääntyi, katsoi pelästyneellä ilmeellä. Laatikosta kurkisti maailman rumimman hevosen pää.

Tiedä sitten....

Kaikki helmet unet tuppaa unohtumaan, kyllä tommonen unipäiväkirja olisi aika kova sana. Mutta kirjoittelun tosiaan tekee mahdolliseksi että aamuisin ennen koulua tulee mielummin köllöteltyä maattua pedissä syömisen tai suihkussä käymisen sijaan.

Leffa-aiheisia unia tulee itseasiassa nähtyä todella paljonkin.

Aikoinaan jätyn yhden Everwood-jakson väliin kuin kävin kattomassa Kill Bill Volkka ykkösen ennakossa, joista seuraava univarmastikkin johtui. Olin Dr. Brown ja lähin myllertämään Everwoodissa ja etsin Ephramia. Siellä oli porukkaa pirusti ison nuotion ympärillä mutta ei Ephramia. Sitten möyrin siinä unessa pirun kauan kinoksissa ja muutun Buddiksi (Madsenin hahmo KB:ssä). Sitten löydän hyvin itämaisen näköisen puupirtin ja painelen sisään moikkaamaan Billiä. Onhan se Bill sisällä mutta se ampuu heti muutaman laukauksen vatsaan. Loppu-uni olikin vuotamista tyhjiin Billin sohvalla, jota kesti yllättävän kauan. Ja ihan mielenkiintoista oli, tuli siinä ajateltua tovi että mitä on tullut tehtyä elämänsä aikana Buddin näkökulmasta.

Yhdessä unessa mä ja pari kaveria päästiin uudentyyppiseen reality-telsuohjelmaan missä porukkaa asuu samassa talossa ja ne saa mielettömästi rahaa käyttöön. Kaverit siellä sitten nauttii uudesta teknologiasta kun minä saapastelen ympäriinsä valkoisessa puvussa, räikeässä kauluspaidassa joka on mauttomasti auki, aurinkolasit päässä, kuubalainen savuaa kädessä ja nenä puuteroituna. Päivä arpinaamana, ei yhtään hullumpaa. Pidin hienostoravintolassa monologinkin Pacinon tapaan, jokseenkin aihe ei ollut ehkä niin väkevä kuin leffassa koska tuli vaahdottua siitä ettei niin prameassa paikassa saanut hampurilaisia.

minun unet ovat ihan sairaita. Eivät verisiä, mutta omalla tavalla sairaita.

Viime yönäkin näin unta että olin laiturilla ja taivas muuttui oudoksi tumman/kiiltävän vihreäksi, vesi muuttu vereksi ja sieltä alko tulla ihmisiä jolla ei ollu jalkoja.

Onko kukaan muu nähy semmosta unta, että olisi hississä ja se hissi vaan menee alaspäin kokoajan. Ei mitään viimeistä kerrosta vaan kokoajan alaspäin, eikä hississä ole semmosta pikkuikkunaa ulos. Minulla on tuommoista unta ollu jo 6 vuotta.

Itse muistan näkemiäni unia valitettavan harvoin. Ja yleensä jos näin jotain unta niin ne ovat niin sekavia, että niistä on mahdoton ottaa mitään selkoa Näen aika paljon unia menneestä ajasta. Pari yötä sitten näin unta, että olin vielä yläasteella ja olin hommannut työharjottelupaikan jostain - mutta en kuollaksenikaan muistanut, mistä! Sitten olin aivan hukassa ja seikkailin ties missä etsien sitä paikkaa.. tässä vaiheessa uneni alkoi tavalliseen tapaan mennä niin sekavaksi, että en edes muista enää mitä kaikkea tapahtui (taisin kuitenkin herätä herätyskelloon ja uni jäi kesken ).

Ns. "lucid dreaming" eli suomalaisittain selkouni [fi.wikipedia.org] on kyllä aina kiehtonut minua, ja olen ainakin pari kertaa sellaista nähnytkin. En tosin pystynyt kontrolloimaan unta, mutta tiedostin ihan selvästi sen olevan unta ja pystyväni "jättämään unen" ja heräämään milloin vaan. Se oli aika siistiä. Näkisipä niitä vielä joskus...

Näitä toisten unikertomuksia on sen verran mielenkiintoista lukea (ja mikä ettei, ovathan unet tapahtumarikkaita, yllätyksellisiä, jännittäviä ja hauskoja) että minulla ei olisi ainakaan mitään sitä vastaan, että tämä palsta otettaisiin käyttöön ns. nettiunipäiväkirjaksi.

Kaiser kirjoitti:

Ns. "lucid dreaming" eli suomalaisittain selkouni [fi.wikipedia.org] on kyllä aina kiehtonut minua, ja olen ainakin pari kertaa sellaista nähnytkin. En tosin pystynyt kontrolloimaan unta, mutta tiedostin ihan selvästi sen olevan unta ja pystyväni "jättämään unen" ja heräämään milloin vaan. Se oli aika siistiä. Näkisipä niitä vielä joskus...

Nuo ovat kyllä aika jännittäviä. Monesti jos unesta muistaa jotakin, niin se on nimenomaan tuollainen, jossa jonkun verran ennen heräämistä itse uni muokkautuu esim. asian, jota on edellisenä päivänä tiiviisti pohtinut, tiimoille. Ja ihan selvästi itse saa vietyä unta uusille raiteille, mutta sitten sitä herää kesken unen ja on ihan hölmistynyt, että what's happened?
Ja valveunista ei siis ole kyse.

Mitähän kaikkea unipsykologit näistäkin täällä esitetyistä voisivat päätellä. Menivät sitten aivan metsikköön tai oikeaan, niin kivapa sellaisia analyysejä olisi kuulla.

Mulle käy toisinaan niin, että keskustellessani jonkun kanssa yömyöhään ja unen rajamailla ikään kuin nukahdan, mutta jatkan silti keskustelua. Myöhemmin herään ja muistan silti sanomiseni - jotka ovat aivan toiselta planeetalta. Kerran näin tapahtui erittäin vahvoissa lääkehuuruissa sairaalassa, mutta sen jälkeen pari kertaa ihan selvinkin päin. Ja todellakin - juttuni ovat silloin kuin suoraan mikä-mikä-maasta, jossa ihmiset lentävät ja sammakot ajavat tandemilla. Onko kenelläkään vastaavia kokemuksia?

Jänniä unia, en jaksanut lukea topikin alusta(luin tämän kolmossivun), eli millaisia painajaisia ihmiset on nähny? Itselläni on yksi, jonka olen monasti nähnyt, mutta aina muistan sen vain hämärästi... Sellanen jännä(ei mitään splätteriä tjms) ja pelottava uni

Ne unet joissa tietää näkevänsä unta ovat huippuja. Kerran kävin unessa uni-isäpuolen kanssa väittelyn, että onko tämä unta.

"Mistä sä tiedät ettei tää ole unta?"

"Koska ei me enää asuta tässä kämpässä ja ei sulla oikeasti ole Obelixtatuointia."

Ja äsken ottaessani päivänokosia näin pelottavaa unta. Jope Ruonansuun ja Aarne Tenkasen yhdistelmä oli mokannut jotenkin minun liiketoimiani (ei oikeasti ole liiketoimia, olen 15v.) ja olin 1500 velkaa jollekin tappamisen uhalla. Iltapäivälehdissä kirjoitettiin, että nämä velkojat olivat syöttäneet tälle Joperuonansuuaarnetenkaselle väkisin jotain ja uskasivat tappaa minut. (ilmeisesti leffasta Seven tuo väkisin syöttäminen)

Ja sitten sanoin äitilleni, että teen itsarin ellen saa velkoja maksettua sillä olen joka tapauksessa kuollut. Sanoin etten voi mennä ulos ja äiti sanoi, että voin. Huusin hänelle kirosanoja ja heitin paljon Trivialkortteja ilmaan. Sitten menin sohvalle peiton alle ilmeisesti nyyhkimään ja heräsin.

Ja olin jossain vaiheessa unta tämän "tappajani" kanssa samassa taksissa, kun hän oli humalatilassa. Onneksi siellä oli muitakin ja mietin vielä, että pyydän taksia menemään Eltsun Nesteelle joka on aivan kämppäni (oikeassa elämässä entinen kämppä) vieressä ja yleisellä paikalla. Sitten yritin puhua kaverille järkeä ja se olikin 2-vuotias pikkusiskoni.

Ja jossain vaiheessa tätä unta minun tyttöystäväni (ei oikeasti ole sellaista) poikaystävä (!?en saa pidettyä tyttöystävää edes unissani!)
taisi hakata minut Helsingin Sanomilla jonkun kaverin kanssa.

Joka tapauksessa heräsin juuri tuon mahdollisen nyyhkimisen kohdalla.
Olipa helpottunut olo.

Huh, aika raju uni