Keskustelua unista.

Näin viime yönä unta, jossa olin kuntosalilla ja treenasin rintalihaksia pec-deckillä, sekä rintaprässillä (kuntosalilaitteita). Jotenkin outo uni siinä mielessä, että vaikka olenkin painoja nostellut melkein 10 vuotta, niin en kuitenkaan varsinaisella kuntosalilla ole käynyt vuoden 2014 jälkeen.

Olen huomannut, että kun aloittaa uudessa työpaikassa, niin työ tulee uniin. Olen nyt vakityön ohella tehnyt toista työtä, niin. Työpäivän jälkeen kun menin nukkumaan, niin unessa asuntoni oli muuttunut työpisteeksi.

Itse taas näin yksi yö sellaista unta, jossa minut oltiin etsintäkuulutettu. Olin kuitenkin niin vakuuttunut omasta syyttömyydestäni, että liikuin ihan häpeilemättä ihmisten ilmoilla. Kukaan ei suhtautunut mitenkään poikkeavasti, joten menin yliopistolla opiskelijaravintolaan syömään lounasta. Asetuttuani pöydälle huomasin kuitenkin kassatädin, jolle olin hetki sitten maksanut lounaani, puhuvan muutamalle poliisille ja osoittavan sormellaan minua. Poliisit tulivat sitten kuulustelemaan minua ja kiistin kaikki syytteet, koska en muistanut tehneeni mitään väärin. Tämän jälkeen toinen poliiseista kaivoi älypuhelimensa esiin ja näytti videon jossa minä ja neljä muuta jätkää jotka muistuttivat enemmän tai vähemmän naamatatuoituja sekakäyttäjiä, käytiin väkisin hakemassa joku äijä kotoa samalla kun tämän muija huusi ja kielsi meitä tekemästä mitään. Viides jätkä taisi olla kameran takana ja kuvasi koko välikohtauksen viihteen vuoksi. Vietiin sitten tämä kidnapattu jätkä jonnekin metsään, missä sitten porukalla pahoinpideltiin hänet sairaalakuntoon. Meitä oli neljä ringissä, mies makasi meidän keskellä maassa kädet kasvojen suojana ja kaikki potkivat häntä. Poliisit myös sanoivat minulle että kyseinen kaveri ei kävele enää koskaan. Tämän lisäksi he alkoivat näyttämään kyseistä videota muille ravintolassa olleille sanoen tyyliin "katsokaa mitä tämä kaveri on saanut aikaiseksi" ja kaikki alkoivat nauraa, osoittaa sormellaan ja kuiskimaan toisilleen. Päätin sitten mennä muitta mutkitta poliisien matkaan, koska se olisi ollut vähintä mitä tässä tilanteessa olisi voinut edes tehdä.

Tämä on juuri sellaisia unia, jotka vetoavat ihmismielen pahimpiin pelkoihin. En pelkää hämähäkkejä, käärmeitä saati edes klovneja, mutta pelkään sairastuvani Alzheimerin tautiin, saavani syövän tai... tekeväni jotain peruuttamattomasti vakavaa, kuten esimerkiksi aiheuttaen jonkun kuoleman tai halvaantumisen. Ja tässä skenaariossa se olisi vieläkin pahempi, koska se paitsi maksaisi minulle tulevan työpaikkani, myös oikeudet saada maisterin papereita ulos yliopistosta. Jotenkin huvitti kyseinen uni jälkeenpäin, sillä en näytä yhtään sellaiselta kaverilta joka edes sulautuisi kyseiseen paskasakkiin, joka unessa kävi muiluttamassa perinteiseen lapualaiseen tyyliin jotain joka vain sattui olemaan meille velkaa. Oliko minut sitten kiristetty mukaan tuollaiseen alhaiseen toimintaan, tiedä häntä. Onneksi oikeassa elämässä minulla on hyviä kavereita.

Näin tässä yhden yön aikana kummallista unta, jonka muistan melko hyvin. Katsoin unessa jotain ilmeisesti saksalaista tai romanialaista 30-luvulla tehtyä värielokuvaa. Unessa jokin pieni lapsi juoksi jossain rakennuksessa ja teki voltteja sekä muita akrobatiatemppuja.

Elokuvan lopussa tuli teksti elokuvassa käytettiin apinoita ja nainen lauloi walking in the air:iä suomen kielellä. Hyvin kummllista.

Näin myös toista unta mikä oli vähän kummallista. Muistan unesta sen miten olin menossa uimaan, mutta yhtäkkiä uimahallin portaat muuttuivat ja olinkin jäähallissa, missä oli peli menossa. Minulla oli suomen pelipaita päällä ja ilmeisesti oli menossa suomi-venäjä peli. Istuin katsomaan, mutta ympärillä olevat ihmiset katsoivat kummasti. Lopulta eräs mies nousi sanoi minulle: Hei jätkä. Pipo pois päästä sisällä! Tämän jälkeen uni loppui.

Olen nähnyt parin viime yön aikana unta, jossa olen jossain paikkaa kaapattuna. Ensimmäisestä unesta en oikeastaan muista mitään muuta kuin sen, että paikasta missä minua pidettiin olisi voinut hyvin helposti paeta, mutta muistaakseni siinä oli jokin jippo, ettei se niin helppoa olekkaan.

Toisessa unessa muistan olleeni jossain talossa, missä minua pidettiin jossain ahtaassa paikassa sidottuna tai saattoi olla, että seurasin asiaa "vierestä". Kummassakin unessa oli äärimmäisen suuri pakokauhun tunne.

Elokuvateaser:

Mustaa taustaa vasten näkyy suuri ja erittäin ruma karvainen naama. Mustat hiukset ja parta. Hirvittävät hampaat. Rautasaha sahaa melkein irtoavaa hammasta yläleuassa. Hampaat melkein muutenkin putoavat. Taustalla lakoninen kertojaääni kertoo "kauhua hampaista" ilman mitään dramatiikkaa.

Tuollainen kuvitteellinen elokuva syntyi viime aamulla unessa ennen heräämistä.

Näin maanantain ja tiistain välisenä yönä unta spurgun näköisestä joulutontusta, joka seisoi metsästysmajan pöydällä ja kerskaili ejakuloivansa ruskeita papuja ja muita elintarvikkeita.

Näin unta että katsoin Mulholland Drivea mutta sieltä nurkan takaa ponnahti kodittoman sijaan... keski-ikäinen kaljuuntuva mies kauluspaidassa. Reaktio elokuvan mustapukuisilla miehillä oli siitä huolimatta yhtä kauhistunut.

Viime yönä näkemässäni unessa pelasin tietokoneella Serious Samin oloista räiskintäpeliä. Isoja avoimia tiloja, joissa aurinkolaseihin, nahkatakkiin ja farkkuihin pukeutunut korsto räiski jättiläismäisiä avaruusolioita ja muita löllöjä.

Pelissä oli kuitenkin koukku: kaikki aseet olivat uskomattoman vaikeita käyttää ja oikeinkin käytettynä hyödyttömiä. Ideoimme kaverini kanssa unen pohjalta pelin. Kerron tämän peli-idean, koska en enää tarkkaan muista, mikä oli unesta ja mikä myöhempää kehitelmää.

Aseet ovat todella isokokoisia ja niiden valintaruutu antaa ymmärtää, että niillä on myös selviä pelimekaanisia eroja. Valittavana on mm. moottorisaha, kranaatti, raketinheitin, minigun ja tarkk’ampujankivääri.

Aseen käyttöön ottamiselle ja käytöstä poistamiselle on erillinen nappula. Jos sitä ei käytä, hahmo ei pysty taistelemaan. Koska aseet ovat isokokoisia, niitä käyttäessä ei pysty liikkumaan.

Kranaatin heittämiselle ja sokan vetämiselle on erilliset nappulat. Heitetty kranaatti kimpoilee hurjasti. Jos se kaikesta huolimatta päätyy vihollisen lähelle, se on suutari. Suutari räjähtää, kun pelaaja tulee sen vaikutusalueelle.

Moottorisaha pitää ennen käyttöä tankata. Oikealla moottorisahalla ei voi kunnolla sahata muuta kuin puuta, joten ketju lähtee koko ajan irti ja tekee siksi hirviöihin vain lihashaavoja. Ketjun takaisin laittaminen on oma, monimutkainen minipelinsä.

Kun raketinheittimen ottaa käyttöön, on 50% mahdollisuus, että hahmo ottaa sen olalleen väärin päin. Aseen kääntämiselle on oma toimintonsa. Raketti hakeutuu kohteeseen. Jos raketin ampuu suoraan kohti vihollista, raketti lähtee ensin kaartamaan hiukan sivulle ja vasta aivan vihollisen kohdalla tekee jyrkän käännöksen, mutta ei kuitenkaan tarpeeksi jyrkän.

Minigunin luodit hidastavat vihollista, mutta eivät tee vahinkoa.

Tarkk’ampujankivääriä voi käyttää vain sihtien läpi ja se tärisee hillittömästi. Kiväärissä on myös erilaisia tuuleen, tarkkuuteen ja niin edelleen liittyviä säätöjä. Hengityksen pidättämiselle on erillinen nappula; jos henkeä pidättää liian pitkään hahmo kuolee. Ampuessa rekyyli heittää sihdin pois kohteesta. Silmän välttäessä luodit menevät vihollisesta läpi vahinkoa tekemättä.

Uidessa pitää painaa hengityksen pidättämisnappulaa tai hahmo tukehtuu.

Pelin idea on tietysti siinä, että pelaaja luulee vähitellen oppivansa virheistään, mutta oikeasti vaivannäkö on turhaa.

Seuraava kohtaus on suoraan unestani. Aseiden ohella pelissä on myös mahdollisuus valita aseeton taistelu. Kuvakkeessa on kaksi nyrkkiä. Kun pelaaja painaa aseen käyttöönottonappulaa, korston alle ilmestyy valtava moottoripyörä, jonka avulla hahmo voi liikkua pitkin kenttää hurjalla nopeudella. Hyökkäysnappulaa painaessa käynnistyy aina Mortal Kombat -tyylinen tappomanööveri, joka surmaa minkä tahansa vihollisen kerrasta.

Mä näin tosi kummallista unta viimeyönä. Sen lisäks että se oli melko outo, niin se oli todella elokuvamainen, ja yhdessä kohtaa selviskin että kyseessä oli filmatisointi tositapahtumiin perustuvasta kirjasta jota itse siis katselin tuossa unessa. Tarina alko New orleansin kaduilta jossa musta mies varasteli ammatikseen ihmisiltä lompakoita, tai jotain muuta omaisuutta, en tarkalleen muista. Homma sijottu 1800-luvulle. Sitten mies tapas naisen joka oli vähän samanhenkinen, monen elämäntilanteen koulima ja kadulle ajettu rötöstelijä. Yhdessä he sitten rupesivat pyörittämään trokaamisbisnestä ja muuta rikollista toimintaa. Sen jälkeen tuli ongelmia jonkun isomman pampun kanssa, ja jonkinlaista tulitaisteluakin siinä oli. Seuraavaks parivaljakko lähti pakomatkaan joka jatkui koko loppu unen ajan. Takaa-ajaja oli iso järkälemäinen mies aseistuksenaan jonkinsortin konepistooli, joka ei yhtään sopinu tuohon ajankuvaan. Äijä näytti tismalleen samalta kun Adebisia Kylmässä ringissä näytellyt Adewale Akinnuoye-Agbaje. Siinä sitten pakoiltiin pitkin rämeitä, peltoja ym. Yhdestä kohtaa jäi mieleen kun uni vaihtu päähenkilömiehen silmistä kuvatuksi jännityskohdaksi, kun mies makasi heinikossa ja sen läpi kuvastui ohi kulkeva jahtaaja useampaan otteeseen. Sitten tän pitkän takaa-ajon päätteeksi homma päätyi hylätylle räme-mökille, jossa jahtaaja Adewale sai uhrinsa kiinni. Tässä vaiheessa näen itseni sohvalla miettimässä että "Toivottavasti tää ei oo niin perkeleen nössö hollywood loppuratkaisu kun yleensä näissä on". Sen jälkeen Adewale ampuu pakoonjuoksevia uhrejaan suoraan konepistoolilla selkään, ja tämän jälkeen menee hukuttamaan itsensä rämeeseen. Tässä kohtaa vaimo tulee herättään, ja sanoo että voisit nousta kun kello on kohta jo puol kymmenen.

Herätessä oli fiilis kun olis oikeesti katsonu jonkun hyvän ja tosi intensiivisen elokuvan. Pitkästä aikaa on uni näinkin pitkän ajan jälkeen todella terävästi muistissa.

Joku kirjoitti:

Adewale ampuu pakoonjuoksevia uhrejaan suoraan konepistoolilla selkään, ja tämän jälkeen menee hukuttamaan itsensä rämeeseen.

Tyly leffa.

Oli joo. Ja tää lopetus jäi vielä täysin auki, että minkätakia se ittensä meni hukuttamaan vielä sen jälkeen. No, unista lienee turha yrittää keksiä mitään rationaalista selitystä.

Näin unta, jossa hevibändi soitti asuntoni keittokomerossa. Vaikka unessa keitto komero oli oikean kokoinen (varmaan muutamia neliöitä), niin siitä huolimatta sinne mahtui soittamaan 3 isoa miestä ja yleisöä.

Yleisönä oli yksi koulukaverini ja muutamia muita henkilöitä, joita en tunnistanut. Yhdessä vaiheessa koulukaverina laittoi naamansa noin 40cm päähän yhtyeen laulajasta, jolloin mikrofoonin päästä tuli koulukaverin naamalle tummanruskeaa kaasua tai nestettä.

Unessa yhtye esitti suomiseksiä biisistä jotain hevi-coveria.

Näin myös unta, jossa liikuin jonkun henkilön kanssa jonkun rivitalon tai rivitalo tyyppisen talon pihalla. En tiedä kuka henkilö oli, mutta ilmeisesti oli jonkun asteinen ystävä unessa. En tiedä miten tämä tuli ilmi, mutta unessa oltiin ilmeisesti Kanadassa. Jossain kohtaa unta karhu alkaa juosta meitä kohti (olimme siis viellä pihalla).

Onnistuin jotenkin unessa väistämään karhun hyökkäyksen, mutta kaverini juoksi edellä asuntoon siis ja paiskasi oven kiinni. En itse päässyt asuntoon sisälle, vaan jäin pihalle ja päädyin kiipeämään jonkun korkean aidan päälle turvaan. Uni päättyi tähän.

Unessani Yhdysvaltain presidentti ja Englannin kuningatar kohtasivat. Yhdysvaltojen kansallislaulu soitettiin normaalisti, mutta kun tuli God Save the Queenin vuoro, kaiuttimista soitettiinkin epähuomiossa Procol Harumin A Whiter Shade of Pale, jota brittidiplomaatit ja -sotilaat sitten hartaana kuuntelivat samalla kun muut yrittivät pidätellä nauruaan.

Toissayönä näin unta, jossa liki yhdeksänkymppinen mammani hankki uuden urheiluauton ja kaahasi sillä hirvittävän lujaa. Yritin neuvoa, että siinä on myös jarrupoljin, mutta mamma ei ymmärtänyt vaan paniikissa polki kaasua kahta kauheammin. Matkaa tehtiin lapsuudenkodistani yläasteen päättäjäisiin. (Mainitut rakennukset muuten sijaitsevat puolen kilometrin etäisyydellä toisistaan.)

Havahduin hiestä märkänä ja nousin sängystä. Huomasin, että joku oli käynyt asunnossani, sillä pianon koskettimiston päällä oli postipaketin noutolomake. Yritin laittaa valot päälle, mutta ne eivät toimineet. Siirryin keittiöön, eivätkä valot toimineet sielläkään. Isoäitini (sen toisen) olohuoneessa ne vihdoin syttyivät, joskin kituliaasti. Silloin heräsin uudestaan.

Viime yönä näin unta, jossa isoveljeni myi lempiyöpaitani kaverilleen. Yritin googlata asiaa, ja paljastui, että samanlaisia yöpaitoja sai kaupasta edelleen, mutta niiden hinta oli noussut 20 eurosta 25 euroon. Olin tapahtuneesta todella käärmeissäni.

Tästä unesta on jo aikaa, mutta laitetaan se tänne, kun tämmöisen topicin huomasin.
Olin suihkussa Myytinmurtajista tutun punapään Kari Byronin kanssa.
Paljoa ei tässä unessa tapahtunut. Lämmin vesi kun pääsi loppumaan aivan liian aikaisin.

Unessani olin taas peruskoulussa. Elettiin oletettavasti yläasteen viimeistä talvea.

Koulu järjesti öisen liikuntapahtuman, johon kaikkien oli pakko osallistua. Sitä varten piti vaihtaa vaatteet, mutta jostain syystä ei ollut kunnon pukukoppeja, pelkästään yksi isohkon invavessan kokoinen parakki. Se oli tietysti lumisena talvena jäisen kylmä. Jokainen meni vuorollaan koppiin vaihtamaan vaatteet, ja jonot olivat tietysti nälkävuoden mittaiset.

Minä olin ensimmäinen jonossa. Sisällä panin merkille, että parakissa oli 2 ovea. Aloin riisuutua, ja olin juuri saanut housut jalasta, kun (nais)opettaja tupsahti sisään. Hän peitti silmänsä ja rupesi selittämään: ”Sori, sori!”

Opettajatar oli juuri poistumassa, kun toisesta ovesta tulivat sisään kaksi luokan kovinta jätkää. He olivat pukeutuneet mies-puputytöiksi — pienet alkkarit, rusetit kaulassa ja muoviset hiilihangot käsissä.

Opettaja rupesi häätämään heitä pois, jolloin vartioimatta jääneestä ensimmäisestä ovesta astuivat sisään Make ja Eki (nimiä ei muutettu). He rupesivat pelleilemään ja kertomaan härskejä vitsejä, mikä hämäsi opettajatarta ja koviksia sen verran, että toisesta ovesta tupsahti taas lisää porukkaa sisään.

Uni jatkui tällä tavoin vielä jonkin aikaa, mutta en enää muista yksityiskohtia.

Näin aamulla unta, missä olen tutustumassa kirkkoon ja kuvailin siellä kameran kanssa. Hyvin samanlainen kirkko, mikä valmistui juuri Ylivieskaan.

Ihmettelen sitä, miksi uneen valikoitui juuri kirkko.

Näin eläkeläisenä olen viime aikoina nähnyt unia, joissa olen luontevasti tekemisissä kuolleitten vanhempieni kanssa. Unessa olemme kyllä kaikki elossa, niin että siinäkin mielessä on ihan luontevaa yhdessäoloa.

Viime yönä näin unta, että olin jossain hautuumaalla. Oli ehkä syksy, sellainen leuto, kuulas keli, saattoi kuljeksia pikkutakki auki. Hautuumaa sijaitsi ehkä Keski-Suomen pohjoisosissa tai Pohjois-Pohjanmaan länsiosissa. Paikkakunta ei jäänyt mieleeni. Siellä oli hautakiviä, joissa oli yllättäen tuttuja nimiä. Vähän siinä ihmettelin, kun oli niinkin paljon vanhoja kuopiolaisia sinne päätynyt pötköttelemään. Tietysti unen logiikka oli taas omansalaista, hautakivien nimet olivat vääntyneet valveilla olijalle hupaisaan muotoon, mutta unessa ne tekivät minuun syvän vaikutuksen. Tuli herättyäni mieleen vanha tahaton kirjoitusvirhe kuolinilmoituksessa: "Syvästi kaivaen".

Minulla ei ollut herätyskelloa, mutta näin unta rämisevästä herätyskellosta ja havahduin siihen.