sä häpeet

häpeällisiä hetkiä tai se häpeällisin hetki, jolloin olet poistunut paikalta naama punaisena.

luulin että kyseessä oli kohellus komedia, olikin romanttinen komedia. minun lisäksi oli vai pariskuntia ja naisia .
en lähtenyt pois koska oli jo lipusta maksettu. olisi pitänyt näin jälkikäteen ajatellen :. mitähän ne ajatteli kun poistuttiin teatterista.

Kasilla, ruokatunnilla aloin haukkua kavereilleni erästä ala-asteen rehtoria. Kuinka ollakaan viereinen kaveri sitten totesi: " Kiitti, se on mun setä." Sai kyllä hävetä silmät päästänsä... Kuiteski se reksi oli mulkku.

Mä en häpee mitään

Eikös tämän sortin juttu jo olekkin...

Mut jokatapauksessa, just tänään koulun ruokalassa pudotin porkkanaraastetta tarjottimelle hirmuisen kasan ja yks rinnakkaisluokan flikka tuijotti ihan täysillä ei prkl...

John Lennonjohto kirjoitti:

Eikös tämän sortin juttu jo olekkin...

Mut jokatapauksessa, just tänään koulun ruokalassa pudotin porkkanaraastetta tarjottimelle hirmuisen kasan ja yks rinnakkaisluokan flikka tuijotti ihan täysillä ei prkl...

Vähän sama juttu mulla kun nyt pääsiäisenä oltiin matkalla kirkkoon ja törmäsin täysillä lyhtypylvääseen. Ei Prkl

En ole mielestäni mikään hirvittävä nolojen tilanteiden mies. Yleensä nämä jutut ovat juuri sellaisia, että on tullut auottua päätänsä, ja sitten joku asianomainen onkin sopivasti seissyt siinä selän takana. Ne ovat kyllä kiusallisia tilanteita.

Härnäsin kerran kaveriani ihan huvikseni ja juuri kun heppu oli suuttunut ja meinasi antaa hieman isän kädestä niin meikäläinen pinkoo pakoon. Tosin tielle osui tolppa ja DOING! Kumahti kuulemma aika komeesti kun meikäläisen otsalohko muuttui hieman litteämmäksi.

Onhan näitä ollut elämän aikana. Viimeviikollakin oli aika nolo tilanne. Tuli sanottua luokassa kovaan ääneen jotain ps*aa, ja samalla hetkellä opettaja tulee luokkaan. Vähän aikaa hävetti, mutta kyllä siitä yli päästiin.
Ja onhan tästä jo topicci, joo.

kaaduin ruokalasssa selälteen maahan. Lensin tavallaan puolivoltin maahan. Ja kaikki ruuat ja lasit sitten tippuivat päälleni ja lattialle. Siitä saakin kuulla vieläkin.

häpeeminen ja mokaaminen on eri asia vai onko .

mokaamisesta voi olla jotain juttua, onko häpeemisestä. nopealla tutkimisella ei ollut. tosin ihmisihän tassä ollaan, ja me teemme erheitä ja muuta :). voin hävetä jos on jo juttua aiheesta .

Tipuin perseelleni tänään koulun käytävälle, kun piti hypätä kaverin reppuselkään

Viisas kirjoitti:

Tipuin perseelleni tänään koulun käytävälle, kun piti hypätä kaverin reppuselkään

Tässä taas nähtiin, ei kannata olla riippuvainen toisista

Koulun kivi rappusissa pistin reppua kiinni.Kunnes kompastuin omiin jalkoihini ja lensin mahalteni maahan.Onneksi reppu oli turvallisesti mahani alla loppuun asti.

Noloimmat tilanteet on ehkä unissakävelyni. On meinaan tullu herätettyä pikkuveli, vietyä peitto sellatteelle älyttömän isolle nallelle (äiti voitti joskus särkänniemestä) ja piilotettua erillaisia esineitä.

Eipä tätäkään keskustelua ole näemmä käyty vuosiin, mutta lisäänpä tänne nyt eilisen episoodin, jossa olin suht isossa kauppakeskuksessa kumituotteita ostamassa. Jotain virhettä siis tapahtui poistuessani kassalta juuri maksamieni tavaroiden kera, varashälyttimet alkoivat ulisemaan ja vartijahan saapui tutkimaan minut koko kaupan tsekatessa, että mitäs oikein olin ostanut... Perkele jos niillä ei muka ole jotain salaista kamerahuonetta, josta käsin painavat hälytyksen päälle.. Oli ensimmäinen kerta elämässäni kun näen taikka kuulen KELLÄÄN hälyttimien alkaneen turhaan soimaan...

kurkkuharja kirjoitti:

Oli ensimmäinen kerta elämässäni kun näen taikka kuulen KELLÄÄN hälyttimien alkaneen turhaan soimaan...

Tätähän sattuu yhtenään, ainakin Kemissä.

Miihkali kirjoitti:

Tuskin ne kovin häpeällisiä olisi jos niitä voisi huudella pitkin nettiä.

Entä jos on sinut itsensä kanssa ja osaa ottaa pienet "häpeälliset" asiat välinpitämättömästi huumorilla. Häpeilemättömyys karttuu usein ajan kanssa ja tulee mietittyä miksi häpesi jotain asiaa nuorempana. Nykyään esimerkiksi jos kaadun portaissa julkisilla paikoilla, saan vain hymyn ja virneen naamalleni. Useimmiten tekijä itse tekee tilanteesta häpeällisen omassa mielessään ja suhtautumisellaan.

Kyllä monet varmasti kertovat häpeällisiä juttuja mielummin näin anonyymisti internetissä, kuin jaksaa käydä niitä läpi yhä uudelleen kaveriporukassa.

Luetaan se otsikko sitten: "Tilanteita jotka hävettivät, mutta jotka nyt jo jälkikäteen naurattavat" niin ei mene niin vaikeaksi.

Tapaus "urga urga" on lienee itselleni ikimuistoisin tällainen. Sain mystisen impulssin alkaa hyppiä tasajalkaa lausuen samalla "urga urga". Luulin olevani yksin, mutta olin väärässä. Paikalle sattuneen henkilön ilme oli kyllä aika priceless. Tästä episodista on sentään aikaa jo lähemmäs 20 vuotta.