Päivän pulinat

Itsenäisyyspäivänä katson televisiosta Tuntemattoman Sotilaan alkuillasta. Sitten pitkin viikkoa katson kotimaisia elokuvia. Tänä jouluna tuli katsottua Lupaus, Etulinjan edessä ja Tali-Ihantala.
Siitä se joulu alkaa. Äidin luokse syömään maha täyteen kinkkua ja katsottiin Chevy Chase pöhköily Joulupuu on kärvennetty. Känniä ei viittiny äidin edessä vetää, niin sitten äkkiä kotiin ja loppuillasta ei olekkaan tietoa.

Miihkali kirjoitti:

Miten foorumilaiset viettävät joulua? Itse kävin vaeltamassa ja palasin äsken kotiin. Yöllä oli aika mukavat pakkaset (auton mittari näytti -17 astetta aamulla), mutta pysyin yllättävän hyvin lämpimänä. Oikeastaan vain päätä vähän paleli kun en tykkää pitää sitä makuupussin sisällä. Tietääkö joku muuten, mistä saisi armeijan nallepukuja tai vastaavia vaatekappaleita? Nallepaita minulla jo on, mutta hyville välikerroshousuille löytyisi käyttöä.

Varustelekasta ei löydy tällä hetkellä muuta kuin nallepuvun housuja, mutta saman setin paitoja olisi saatavilla Eräkauppa.fi:stä.

Pelimies kirjoitti:

Miihkali kirjoitti:

Miten foorumilaiset viettävät joulua? Itse kävin vaeltamassa ja palasin äsken kotiin. Yöllä oli aika mukavat pakkaset (auton mittari näytti -17 astetta aamulla), mutta pysyin yllättävän hyvin lämpimänä. Oikeastaan vain päätä vähän paleli kun en tykkää pitää sitä makuupussin sisällä. Tietääkö joku muuten, mistä saisi armeijan nallepukuja tai vastaavia vaatekappaleita? Nallepaita minulla jo on, mutta hyville välikerroshousuille löytyisi käyttöä.

Varustelekasta ei löydy tällä hetkellä muuta kuin nallepuvun housuja, mutta saman setin paitoja olisi saatavilla Eräkauppa.fi:stä.

Links.

https://www.youtube.com/watch?v=Ph-CA_tu5KA

OK... Tämmösiä? https://www.eranetti.fi/t...t-ja-puvut/aluskerrastot/

Vaikka olenkin mielenkiinnolla lukenut Brutuksen animaatioarvosteluja, nyt on pakko sanoa tästä My Little Pony-arvostelusta:

"Yllä pieteetillä kuvailtu Hasbron mielikuvamarkkinointi tehosi aikansa lapsiin kuin vesirokko: vielä 90-luvun lopulla jokaisella tenavalla oli kotonaan vanhempiensa harmiksi näitä leluja enemmän kuin useimmat kehtaisivat näin jälkikäteen myöntääkään. My Little Pony oli niin sitkeä vitsaus, että aikojen saatossa siitä kasvoi tietynlainen hävettävä stigma ja kirosana: yhteen aikaan aina kun joku nuori halusi vähätellä ja nöyryyttää muita, vedettiin ässänä hihasta ensimmäisenä My Little Ponyn kaltainen pikkulasten lelusarja, jota kukaan vauvaa vanhempi ei tuolloin iljennyt tunnustaa ikinä tunteneensakaan"

Kyllä, sarja tehosi aikansa lapsiin täysillä. Myös minulla oli pari ponia. Pojilla oli mm. Turtlesit ainakin täällä päin. En tiedä mikä siinä on sitten vikana. Niinhän kaikkea myydään mielikuvamarkkinoinnilla?

Enkä ole koskaan kuullutkaan että minkään sarjan kohdalla olisi lapsia haukuttu sen katsomisesta/lelujen omistamisesta. Vasta 2000-luvulla kun tuli tämä uusi Poni-versio ja aikuiset miehet olivat keräilemässä niitä niin niitä vähän pilkattiin. Mutta ei koskaan minun aikakaudella (synnyin -85) ja missä asuin ei koskaan kiusattu tuosta. Pari kertaa naljailtiin siitä että luenko jotain neitietsivää, ihan sama mitä luin kun olin erehtynyt lukemaan niitä pari kertaa koulussa niin kaikki kirjat olivat jatkossa niitä.

Omat muistoni My Little Ponyista ovat sen verran hatarat että huonoudesta/paremmuudesta en voi puhua mitään, mutta aikanaan yksi jakso aiheutti minulle painajaisia kun niiden piti lentää pois mehiläispesästä ja yksi ei tahtonut päästä pois kun sen siiville oli tarttunut hunajaa. Se oli aika traumatisoiva jakso sen Maailman ympäri 80 päivässä elävältä polttamis-jakson ja Muumien Mörön ohella.

dbgirl kirjoitti:

Vaikka olenkin mielenkiinnolla lukenut Brutuksen animaatioarvosteluja, nyt on pakko sanoa tästä My Little Pony-arvostelusta:

Onhan noissa jutuissa varmasti alueellisesti ja sukupuolisestikin eroja, mutta itse muistan sen nimenomaan noin. Yhteen aikaan aina porukasta löytyi joku joka alkoi naljailemaan ja uhoamaan jostain tuommoisesta tyhmästä asiasta muille. Eihän ketään nyt julkisesti ikinä mene tunnustamaan katsoneensa mukulana jotain halinallejakaan ihan samasta syystä, vaikka kaikki niitä joutui joskus katsomaan. Vuosituhannen vaihteessa tietty edgy asenne oli muutenkin se juttu.

Tuon My Little Ponyn pointtina oli siis että koko sarja on lähtökohtaisesti pelkkää härskiä mielikuvamarkkinointia eikä mitään muuta, kuten kasarilla yleensä. Normaalissa maailmassa yleensä keskitytään tekemään hyvä leffa tai sarja ja sen pohjalta vasta niitä oheistuotteita jos kysyntää on, ei päinvastoin. Siksihän se lopputuloskin on sitten mitä sattuu, noita kasarijuttuja ei nykymaailmassa juuri näytetäkään missään kun niissä ei yleensä ole paljoa muistettavaa. Tyypillisesti noita fanittaa lähinnä jotkin nostalgikot.

Noissa omissa arvosteluissahan on pääsääntöisesti toistunut ysärin animaatiokuume, renessanssi, kulttuurivallankumous, kultakausi ym., joten omatkaan mielipiteet noista kasarin mainospiirretyistä ei pitäisi tulla minään yllätyksenä. Harvat tosi päräyttävät animaatiotkin on kasarilla pääsääntöisesti sellaisia, missä homma otettiin alusta asti tosissaan ja ne oheistuotteet tuli sitten perästä.

Sillä uudella My Little Ponylla ei sitten toisaalta ole mitään tekemistä sen vanhan kanssa, koska uudempi nimenomaan on tehty sarja edellä ja siinä on vähän jotain sisältöäkin, sen luoja joutui käytännössä keksimään pyörän kokonaan uusiksi koska My Little Pony oli siihen aikaan ilmiönä täysin kuollut juttu ja se vanha sarja ei kaksinen esikuvakaan ollut. Yksi lapsuudentuttu työskentelee sen parissa animaattorina, joten tiedän asiasta enemmänkin.

Brutus kirjoitti:

Riippuu tietysti minkä ikäisenä menee tunnustamaan katsoneensa/kuunnelleensa jotakin. Oli meilläkin vitosluokalla tapaus jossa joku uskalsi soittaa levyraadissa erästä lastenlaulua vaikka silloin sen ikäisen pojan olisi ainakin meilläpäin pitänyt kuunnella joko Iron Maidenia tai AC/DC:tä. Tyttöjen vastaavasti Spaissareita tai Bäkkäreitä. Sen sijaan yläasteikäisenä se oli tytöille OK söpöstellä joillain lapsuudenajan jutuilla, vaikka noin muuten pitikin olla jollain tapaa cool (mitä en ollut).

Mielikuvamarkkinointi... mutta jos lapsille ei saa markkinoida leluja ym., niin millä perusteella? Miksi sitten aikuisille saa? Mitä pahaa on siinä jos lapset haluavat leluja? Eikö niitä saisi myydä ollenkaan ja pitäisi edelleen leikkiä käpylehmillä? Siis miksi ei saisi olla markkinoitavaa tuotetta jos siitä kuitenkin pidetään?

Minä ainakin haluaisin nähdä noita lapsuuteni kasarisarjoja. Kutsu sitten vaikka nostalgikoksi, ei haittaa. Nostalgia ei ole kirosana. Olen yrittänyt noita vanhoja katsella mitä tässä on viime aikoina julkaistu (esim. Matka maailman ympäri) mutta niihin ei ole suomitekstejä missään, on vain dubbeja. Se on huono minulle jolla on meluvamma. Kuulen hyvin mutta en selvästi. Siis volyymiä ei voi olla paljoakaan koska sitten sattuu, mutta kovemmalle pitäisi pistää jos haluisi saada selvää mitä puhutaan, mitä en siis voi tehdä. Siksi tarvitsisin tekstejä. Musta oheistuoteilmiö on jännä ja siisti juttu. Kyllä, olen materialisti (tosin ilman rahaa mitään ei ostella). Japanilaiset on kyllä haltsannu sen homman ihan täydellisesti. Minusta talous ja oheistuotteet eivät ole lähtökohtaisesti pahoja. On sitten eri asia onko sarja laadukas, ja monestakaan en voi mitään sanoa koska olisi tyhmää arvostella sarjaa sen mukaan mitä muistikuvia on lapsuudesta.

Oletko jotenkin töissä elokuva-alalla kun sinulla tuota tietämystä tuntuu olevan? Olen tänä vuonna lainannu kaksi animaatiotietokirjaa ihan vain sinun innoittamana Vielä kun löytäisi niitä jostain, siis muutakin kuin kaupallista. Youtubesta löytyy kyllä jotakin, ainakin vanhoja venäläisiä animaatioita siellä on jonkin verran.

Edit: huomasin nyt hassusti sen että OK se markkinointi ehkä just teki musta materialistin. Toisaalta ihmiset on aina hamunnut itselleen tavaraa ennen markkinointikoneistojakin.

Ei kait nuossa nostalgiassa mitään pahaa ole, ja tykkäähän ihmiset muutenkin selvästi tästä joidenkin inhoamasta modernin Hollywoodin ns. "pienimmän yhteisen nimittäjän" mukaan tehdyistä leffoistakin, joten ei kai niiden lelumainostenkaan fanittamisessa mitään väärää ole. Varmaan itselläkin nostalgia on kanssa monessa kohtaa vaikuttanut noihin arvosanoihin, esim. Peter Pan ja merirosvot kaltaisen sarjan kohdalla, missä se animaatio on toisinaan niin kamalaa ettei sitäkään nykyään enää hyväksyttäisi missään.

dbgirl kirjoitti:

Oletko jotenkin töissä elokuva-alalla kun sinulla tuota tietämystä tuntuu olevan?

En nyt sentään, olen sille kaverillekin vähän kateellinen vaikka animoikin vaan My Little Ponya, ihan mielettömän siistiä ja vaativaa hommaa vaikka ihmiset tuskin osaakaan sitä täysin aina arvostaa. Itse tulee lähinnä luettua ja tutkittua aihetta, nykyään netistä löytyy hyvin aineistoa vaikka mihin jos osaa etsiä. Jokaista arvostelua varten tulee tyypillisesti tutkittua ainakin jonkin verran että pystyy jotain asiallista kirjoittamaankin, pienen nipun olen hyllyyni kirjojakin mennyt tarkoitusta varten hankkimaan koska suomeksi ei löydy paljon mitään.

Mulle on jäänyt mieleen päiväkotitäti, joka pohdiskeli toisen aikuisen kanssa, mitä tänään oikein katsotaan telkkarista: ”Ja nää pikkuponit on ollu tosi suosittuja...”

Päiväkodissa katsottiin myös Mikko Mallikasta. Inhosin sitä, jolloin päiväkodin hoitaja huomautti, että Mikko Mallikkaassa on älykästä huumoria. Vastasin tähän, ettei älykästä huumoria ole olemassakaan. Vuosia myöhemmin aloin työskennellä henkilökohtaisena avustajana ja kävin asiakkaan kanssa katsomassa Hokkus Pokkus Mikko Mallikas -elokuvan. Mielestäni se oli todella hyvä lastenelokuva.

Itse vein päiväkotiin Tom & Jerry -videokasetin. Ehkä se oli sitten sitä tyhmää huumoria.

Tulipa äsken Beavis & Butt-headin päälle katsottua sarjan spin-offia nimeltä Daria, joka siis on erittäin kyynisellä tavalla älykäs ja hauska aikuisemmalle yleisölle suunnattu piirretty. Melkein kuolin yhdessä kohtaa, joka toi mieleen isosiskon kouluvuosinaan tekemän jäynän.

Homma meni siis näin:

Sisko huomasi vähän hölmön vierustoverinsa katsovan ja kopioivan koko ajan vastauksiaan jossain kokeessa, joten vähän kieroutunut ja huumorintajuinen sisko sitten päätti tahallaan kirjoittaa sinne mahdollisimman typerää läppäsettiä ja korjata lopussa oikeat vastaukset tilalle kun vahinko oli jo tapahtunut. Ne jutut oli niin luovalla tavalla älyttömiä, että vähän keljumpi opettaja päätyi lukemaan niitä myöhemmin luokan edessa ja porukka repeili sen yhden kaverin tikahtuessa häpeästä. Kaverihan ei tietenkään voinut myöntää luntanneensa.

Ai, oliko Mikko Mallikkaassa älykästä huumoria? Meni sitten kyllä lapsena ohi Pidin kyllä niistä kirjoista mutta muistan vain sen Mikon ulkonäön ja että sen isä poltti piippua aina.

En myöskään tiennyt Darian olevan Beavisien spin-off. Toisaalta silloin kauan sitten kun nämä telkasta tulivat, ne olivat liian aikuisia makuuni, minusta ne eivät olleet hauskoja vaan tylsiä joten lopetin melko nopeaan sen katsomisen. Beavisia en tainnut katsoa 10 sekuntia kauempaa Daria meni vähän paremmin alas, ja Kukkulan kuningas. Opin sittemmin että on myös teinien ja aikuisten piirrettyjä. Pitäisi kokeilla näitä uudelleen.

Joo, Dariahan on eeerrrriiiiiiiittttttäääääiiiinnn kuivaa ja sarkastista huumoria erotuksena Beavisin & Butt-headin farssimeininkiin. Animaatiohan siinä sarjassa oli aina jäätävän kankeaa, mutta se dialogi on melkoista timangia jos vaan jaksaa siihen keskittyä. Se Daria kaverinsa kanssa on kuin ilmetty sisko teinivuosinaan: niin käsittämättömän kyyninen, luova ja älykäs, vääntää opettajien ja aikuisten kanssa jatkuvasti eikä välitä muutenkaan dorgina pitämiensä keskivertoteinien mielipiteistä yhtään vaan hengaa mieluummin kahdestaan jonkun toisen älykkään goottitytön kanssa. Varmaan hiukan vaikuttaa miksi itseä naurattaa se niin paljon.

Miihkali kirjoitti:

Itse vein päiväkotiin Tom & Jerry -videokasetin. Ehkä se oli sitten sitä tyhmää huumoria.

Ihmiset ei oikein osaa aina arvostaa hyvää slapstickiä, vaikka se on oikeasti pahimmillaan helskutin vaikeaa tehdä koska humoristisen väkivallan ja "pahan" väkivallan ero on niin hiuksenhieno. Muistelen jostain lukeneeni että Hollywoodissa testattiin joskus sotavuosien jälkeen sitä tiettyä koomista ajoitusta mikä tekee väkivallasta hauskan ja tarkkuus oli muistaakseni luokkaa 0.3 sekuntia, tyyliin jos ukko A iskee toista vasaralla päähän ja saakin itse lopulta kassakaapin päälleen, niin se rytmi ja ajoitus niiden välillä on noin tarkassa haarukassa tai se muuttuu pelkäksi väkivallaksi.

"kansan syvät rivit pitänevätkin Halinalleja edelleen yhtenä aikakautensa ja genrensä vastenmielisimmistä ilmestyksistä"

Brutus, en tiedä missä universumissa sinä olet elänyt, minulla ei ole Halinalleista mitään muita kuin lämpimiä ajatuksia enkä ole kuullut kenenkään koskaan ennen missään haukkuvan niitä. Nämä alkavat olla minulle aika käsittämättömiä kirjoituksia, ehkä on parempi jättää tähän. Minun siis.

Itse en taas ole jälkikäteen kuullut kenenkään suusta mitään positiivista liittyen aiheeseen. Pelkästään noista arvostelemistani ysärisarjoista varmaan kolmannes piruilee halinalleille ja samalle kasaritrendille avoimesti, silloin kun nettimeemit ja pelit tuli uuden vuosituhannen alussa niin niissä mätkittiin jatkuvasti halinalleja turpiin. Sitten on kaikki Nostalgia Criticin kaltaiset nettikriitikot jotka on suunnilleen luoneet uran niiden bäshäämisestä. Uskomatonta jos ei oikeasti ikinä ole tällaiseen tullut törmättyä.

Siksi toisekseen tuon arvostelun asenne on enemmän puolusteleva ja ironinen kuin varsinaisesti haukkuva ja negatiivinen. Siinähän jo alusta asti mainitaan miten aihe herättää ihmisissä voimakkaita tunteita ja lopussa asia kiteytetään siten, että

Kaikista maailmaan mahtuvista parodioista ja kiukkuisista läppäarvosteluista päätellen kansan syvät rivit pitänevätkin Halinalleja edelleen yhtenä aikakautensa ja genrensä vastenmielisimmistä ilmestyksistä, mutta rehellisyyden nimissä on sanottava franchisen jättämän sitkeän muistijäljen vihjaavan myös toiseen suuntaan

viitaten siihen ettei se sarja nyt niin infernaalisen kamala välttämättä ole mitä sanotaan. Aiemmin luonnehdin sitä jopa hauskaksi ja löysin siitä jopa ihan asiallista hengellistä sisältöäkin, kehuin sen dubbausta ja pidin osaavasti tehtynä, ym. En kyllä silti menisi sitä minään mestariteoksena liputtamaan.

Nämä setit on edelleen lähtökohtaisesti omaksi huviksi ja itselle kirjoitettuja, niissä lukee juuri niin kuin sen asian rehellisesti koen, niitä ei ole tarkoitettu kenellekään piruiluun eikä toisaalta miellyttämiseenkään. Ne on pelkkiä argumentoivia asiatekstejä, joita kenenkään ei ole pakko lukea. Jos ainut tavoite olisi miellyttää muita, kannattaisi alkaa lähinnä kokoamaan kaikkein suosituimmista leffoista ja sarjoista muiden ihmisten arvosteluista ja kommenteista muodostettuja pastisseja ja lähetellä niitä eikä vaivautua kirjoittamaan omia.

Brutus kirjoitti:

Itse en taas ole jälkikäteen kuullut kenenkään suusta mitään positiivista liittyen aiheeseen. Pelkästään noista arvostelemistani ysärisarjoista varmaan kolmannes piruilee halinalleille ja samalle kasaritrendille avoimesti, silloin kun nettimeemit ja pelit tuli uuden vuosituhannen alussa niin niissä mätkittiin jatkuvasti halinalleja turpiin. Sitten on kaikki Nostalgia Criticin kaltaiset nettikriitikot jotka on suunnilleen luoneet uran niiden bäshäämisestä. Uskomatonta jos ei oikeasti ikinä ole tällaiseen tullut törmättyä.

Siksi toisekseen tuon arvostelun asenne on enemmän puolusteleva ja ironinen kuin varsinaisesti haukkuva ja negatiivinen. Siinähän jo alusta asti mainitaan miten aihe herättää ihmisissä voimakkaita tunteita ja lopussa asia kiteytetään siten, että

Kaikista maailmaan mahtuvista parodioista ja kiukkuisista läppäarvosteluista päätellen kansan syvät rivit pitänevätkin Halinalleja edelleen yhtenä aikakautensa ja genrensä vastenmielisimmistä ilmestyksistä, mutta rehellisyyden nimissä on sanottava franchisen jättämän sitkeän muistijäljen vihjaavan myös toiseen suuntaan

viitaten siihen ettei se sarja nyt niin infernaalisen kamala välttämättä ole mitä sanotaan. Aiemmin luonnehdin sitä jopa hauskaksi ja löysin siitä jopa ihan asiallista hengellistä sisältöäkin, kehuin sen dubbausta ja pidin osaavasti tehtynä, ym. En kyllä silti menisi sitä minään mestariteoksena liputtamaan.

Nämä setit on edelleen lähtökohtaisesti omaksi huviksi ja itselle kirjoitettuja, niissä lukee juuri niin kuin sen asian rehellisesti koen, niitä ei ole tarkoitettu kenellekään piruiluun eikä toisaalta miellyttämiseenkään. Ne on pelkkiä argumentoivia asiatekstejä, joita kenenkään ei ole pakko lukea. Jos ainut tavoite olisi miellyttää muita, kannattaisi alkaa lähinnä kokoamaan kaikkein suosituimmista leffoista ja sarjoista muiden ihmisten arvosteluista ja kommenteista muodostettuja pastisseja ja lähetellä niitä eikä vaivautua kirjoittamaan omia.

Kyllä, minä en ole ikinä ennen törmännyt mihinkään negatiiviseen Halinalleihin liittyen. Oli kirjaimellisesti eka kerta. Minä en kokenut arvosteluasi puolustelevana tai ironisena vaan suorastaan hyökkäävänä ja epäreiluna. Huom. en ole katsonut sarjaa sitten lapsuuden joten en osaa sanoa millaisena sen nykyisin kokisin. Huomasin kyllä että et lytännyt sarjaa tyystin. Kun luin arvosteluasi niin minä en halunnut lytätä sinua vaan kirjoitin vain miltä minusta tuntui kun luin sitä. Minä pidän sinun kirjoituksistasi, mutta viime aikoina ne ovat tuntuneet minusta todella hyökkääviltä ja aggressiivisilta minusta. En minäkään ole sitä mieltä että kaikkia pitäisi miellyttää. Jos koit tämän sinun haukkumisenasi niin sitä en todellakaan tarkoittanut ja pahoittelen sitä.

https://www.huuto.net/koh...kasi-edward-vhs/556827999

Ensin ällistyin kun tuollaiseseen vanhaan (todenäköisesti paljon halvempi markkina-arvoltaan) kasettiin on laitettu tuollainen alkuhinta.

Sitten räjähdin nauruun kun huomasin, että joku on huutamassa tuon

Juu tuli tota kans naureskeltua justiin! Tuo huutaja on aivan taatusti joku hupihuutaja tai trolli

Tuo sama myyjä on ennenkin yrittänyt kaupata tuota tuolla ylihintaan. Viimeksi laittoi tuon sinne muutaman satasen lähtöhinnalla.

Itse harrastan jonkin verran vanhoja kasetteja, ja tiedän ettei tuo ole lähelläkään oikeaa hintaa. Mutta jos kaupat todella syntyy, niin kauppias nauraa matkalla pankkiin.

Painajainen Elm Streetillä vanha showtimen video meni viimeksi huuto.netissä ainakin yli 100€ hintaan. Sitä edelsi aikamoinen huutokilpailu. Vanhoja 80-luvun Star Wars kasetteja mennyt kans huuto.netissä häkellyttävin hinnoin. Toisin kuin tuo peniskäsi, ne taisi mennä aikalailla markkinahinnoilla.

Tuolla huutonetissä on kyllä välillä niin uskomattomia kusettajia ettei tosikaan. Tässä viimeksi pari viikkoa sitten näin kaverin, joka myi muutamalla eurolla ostamiaan korkkaamattomia leffoja tyyliin viidellä kympillä kappale, vaikka kuka tahansa pystyy käymään vaikka CDONin sivuilla tarkastamassa ne alennuslaarihinnat mitä ne oikeasti maksaa. Kaikkein uskomattominta on, että porukka ostaa niitä, koska ilmeisesti tuollaista nettihuutosivustoa selatessa on tottunut sellaiseen että tavara kuitenkin on kivijalkaliikettä halvempaa.

Tuollaisten kanssa täytyy aina olla vähän tarkkana.

Sitten nämä, jotka myy dvd elokuvia monen kympin hintaan perusteella "loppuunmyyty valmistajalta"!.