Päivän pulinat

Episodin taso lehtenä on tosiaan laskenut kuin lehmän häntä. Erinäisten Youtube-kanavien videoarvostelut on itellä jotenkin ajanut jo aikaa sitten painetun sanan ohi. Tuubin puolelta löytyy monia loistavia kanavia joissa arvostellaan tai analysoidaan eri elokuvia, sitten kun nykyään tulee ihan oikeesti aika harvakseltaan sellaista uutta itseä kiinnostavaa elokuvaa, on nuo vanhojen leffojen ruotimiset jotenkin mielenkiintosempaa seurattavaa itselle.

Mitä tuohon Wonder Woman arvosteluun tulee, niin juu, viimeinen lause aiheutti kyllä jokseenkin syvää myötähäpeää kirjoittajaa kohtaan.

Ben Turpin kirjoitti:

Tämä on täysin totta. Itse vuodesta 2008 Episodia tilanneena olen jo vuosia lukenut kyseistä lehteä silmät sormien välistä. En enää saata käsittää että Episodi on oikea lehti jossa on oikeita toimittajia, niin ala-arvoista teksti usein on. Pääjutut, kolumnit ynnä muut ovat melkein aina kunnollista tekstiä, mutta itse arvostelujen taso on niin kamalaa, että jos haluan lukea elokuva-arvion, Episodi on viimeinen vaihtoehto jonka puoleen käännyn.

Nyt en ole enää pariin vuoteen lehteä lukenut, mutta jokapäiväinen uutiskirje tulee aina käytyä läpi. En tiedä tosiaan lehden tasosta nykyään, mutta silloin kyllä tykkäsin kans kolumneista ja listojen koonneista. Haastatteluista useimmiten myös. Onko mitään muuta suomalaista suomenkielistä elokuvalehteä olemassa? Kun kaipaisi vaihtoehtoa rinnalle. Englanninkieliset menee minulta hieman ohi, jollei kielen takia niin sitten sellaisen tilkkutäkkimäisyyden takia minkä vuoksi niitä on vaikea lukea, samaa tuntuu olevan kaikissa ulkomaisissa lehdissä eikä vain elokuva-alalta.

^Varmaan noita kaikenlaisia zinejä löytyy tästäkin maasta, joku viisaampi varmaan tietää niistä enemmän. Itselle tuli yhteen aikaan Filmihullu, mutta se on vähän sellainen eläkeikää lähentelevän pienen piirin oma hifistelylehti, että sieltä löytyy jotain yksittäisiä teemanumeroita lukuun ottamatta aika harvoin mitään oikeasti kiinnostavaa, etenkään jos ei joku ranskalainen uusi aalto satu kiinnostamaan. Itsellä on pieni nippu noita vieläkin nurkassa lukematta.

Aiheesta toiseen, tehtiin tuossa kavereiden kanssa musiikkivideo. [www.youtube.com]

Miihkali kirjoitti:

Aiheesta toiseen, tehtiin tuossa kavereiden kanssa musiikkivideo. [www.youtube.com]

Täähän oli ihan helvetin hyvä

Tänään oli muuten upee keli, tuli käytyä vähä rannassa makkaraa paistamassa ja keskikuraa juomassa.

Pidän ton 70/80-luvun musavideoiden tapaisesta kämäisyydestä

Kiitos. Sitä kuvattiinkin koko iltapäivä.

dbgirl kirjoitti:

Enpä itsekään kovin kummoinen leffa-arvostelija ole, mutta kyllä tämänpäiväinen Episodin arvostelu Wonderwomanista on aika luokaton, varsinkin viimeinen kappale.

Otaksun, että tarkoitus on ollut kerätä klikkejä ja niitä on myös näin ollen saatu... Itsekin kävin tuon nyt lukaisemassa, joskin vasta kirjoitettuani oman näkemykseni tänne Tykkiin [www.leffatykki.com]. Huomaan, että Ikonen ja minä olemme katsoneet ihan eri leffaa. Esim. Ikosen arvostelussa mainitut kuolaavat sovinistisiat (oikeastaan vain yksi juoppo ahdistelemassa Kristen Wiigin hahmoa) ja Wonder Womanin kaipaama manspleinaus menivät minulta ihan ohi. Jos tuntisin Ikosen hlökohtaisesti, pyytäisin häntä manspleinaamaan, missä kohtaa Wonder Woman näytti siltä, että hänelle piti jotain selitellä.

Täällä Leffatykissä voi sentään kirjoittaa arvosteluja ilman alatyyliä ja muutenkin niin tasokkaasti kuin kykenee ja/tai viitsii ilman palkkaa, eikä tarvitse ottaa paineita siitä, että arvostelun pitäisi saada tietty määrä klikkejä.

Tuli taas sellanen villi-idea, että vetäis välillä elokuvienkatselussa sellasia tietyn genren viikkoja esimerkiks. Mulla on niin järjetön katseluläjä, että tälläin sais samalla vähän vähennettyä tiettyjä röykkiöitä alta pois. Mietin jos esimerkiks ensviikolla pitäis sotaelokuva-viikon. Kattelis pelkästään sotaelokuvia, tai sota-aikaan muuten sijoittuvia elokuvia. Laskin tosta pinosta äkkiseltään pyöreesti 15 siihen kastiin mahtuvaa filmiä, ja hyllyssä on tietysti lisääkin. Mitenhän mahtais onnistua, rupeeko ryydyttään kesken viikon jos kahlaa pelkkää samaa genreä, vai olisko siinä jotain järkeä. Ainakin pystyis vertaileen tuoreesta muistista tietyn alalajin elokuvia keskenään. Tai sitten jaottelis hieman, esim. Amerikan sisällissota, Vietnamin sota, Toinen maailmansota ja Talvisota. Ei ehkä kuitenkaan seitsemänä päivänä jaksais esimerkiks pelkkää Vietnam -meininkiä katsella.

No, täytyy funtsia. Tykkääkö muut katella genreittäin maratoonina leffoja? Ite teen lähinnä sellasia, että saatan katsella jonkun ohjaajan tuotannon lyhyen ajan sisään, tai jonkun elokuvasarjan. Myös samoihin teemoihin pohjaavia elokuvia on tullu katsottua double-featurena.

Itse tykkään kattoa tietyn ohjaajan mukaan leffoja. Aika randomia oma kasselu on aina tosin.

Itse katselen ihan randomilla. Se myös vaikuttaa jos leffa tulee kirjastosta varauksena ja jos siihen on jonoa niin ne pyrin katsomaan aina ensin ja jos moneen on jonoa niin eka sellainen johon on eniten jonoa. Itse en oikein jaksa katsoa teemoittain koska kyllästyn helposti. Aina välillä tulee kokeiltua ja sitten taas turhautuu että eihän tätä samaa jaksa katsoa.

Aika randomilla tulee valittua seuraava katsottava elokuva ja tosiaan itselläkin löytyy vielä jokunen sata katsomatonta elokuvaa, vaikka nyt parisen vuotta on tullut katsottua aktiivisesti melkein joka päivä joku elokuva. Toki ongelma on sitten myös aktiivinen ostotahtikin, eli katsomattomien pinot pysyy suurina. Välillä toki tulee katsottua useampi saman ohjaajan tai näytteliän elokuva pienen ajan sisään. Bondit ja Halloweenit tuli tuossa loppu vuodesta käytyä läpi taas vaihteeksi, mutta niissäkin katselutahti oli sen elokuva per viikko.

Villetys kirjoitti:

Toki ongelma on sitten myös aktiivinen ostotahtikin, eli katsomattomien pinot pysyy suurina.

Tämähän se olis itselläkin...

Jätän tän tähän vain:

https://www.youtube.com/w...p5w&ab_channel=KukkaKaali

Tämän viikon to varaan ajan korvakoru liikkeeseen Joensuun Underground liikkeeseen. Läväri ei kuulemma satu, kun sen ottaa, mutta esim. nenärengas on jo hieman eri jutska. Koruja valitessa menee vielä pähkäilyksi, että millaiset ottaa, mutta napit olis just jeba timanteilla koristeltuina. Homma maksaa vaan 32 eskoa ja korut 10 e - 30 e yhteensä, kun molempiin korvalehtiin ne otan vielä noni.

En löytänyt sitä Tykin elokuva-arvosteluihin keskittyvää keskustelufoorumia, joten laitanpa julkista kehuviestiä sitten tänne.

Nimittäin Brutuksen ”Egyptin prinssi”-arvostelu on ytimekkyydessään täydellisyyttä hipova. Bravo! Vaikutuin arvostelua lukiessa, koska kun katselin kyseistä elokuvaa jokunen aika sitten, niin ajatukseni olivat aika lailla samoja kuin Brutuksella sitä katsellessa – mm. niitä, jotka keskittyivät ihmettelemään, kuinka aliarvostettu ja tosiaan jokseenkin epäonnistuneesti markkinoitu animaation mestariteos ”Egyptin prinssi” onkaan. Ja koska se on (suuren yleisön oletetun maun mielessäpitäen) eräänlainen outolintu, niin sen maine rakentuu osittain ennakkoluuloihin, joka tuo teokselle vahvaa ennakkoluuloista stigmaa, mikä puolestaan peittää sen huikeat ansiot.

Se on todella harmillista, sillä elokuvaa uudestaan katsellessani olin alusta alkaen myyty sen laadukkaasta tyylikkyydestä ja intohimoisuudesta, mikä korostuu mm. juonen draamantajussa, häikäisevän hienoista visuaalisista hetkistä ja eepoksellisista musiikeista. Oikeastaan ”Egyptin prinssi” on yksi upeimmista ja kovatasoisimmista koskaan näkemistäni animaatioelokuvista, mikä on paljon sanottu – ja siksi elokuvaa reilusti analysoiva arvostelu ilahdutti. Kiitokset Brutukselle!

Kiitos Ludilille kiitoksista, kirjoitustahdin huomattava hidastaminen näyttäisi tuottavan valovuosia parempia yksittäisiä tekstejä kuin silloin joskus.

Ainut minkä tuosta Egyptin prinssistä unohdin oli ajatus, että Ramses on vähän kuin Tony Montana Scarface - arpinaamasta, eli vähän sellainen tosiasiallisesti hyväntahtoinen, mutta traaginen hahmo, joka lopulta turmeltuu ja hukkuu omaan kyltymättömään ja säälimättömään kunnianhimoonsa, joka tässä tapauksessa on siis kovan ja vaativan isänsä tylyttämän epävarman pojan ylikompensointia.

Tuntuu muuten aivan käsittämättömältä, että sama pulju joka teki Egyptin prinssin, teki kanssa The Boss Babyn, jolle ollaan jo tekemässä epätoivoisia jatko-osiakin. DreamWorksin kaltaisen oikeasti kunnianhimoisen ja osaavan animaatiostudion alamäen jyrkkyyden ajatteleminenkin tuottaa ainakin itselleni ihan fyysistä tuskaa. Suolana haavoille DreamWorksin omistaa nykyään sama taho, joka vastaa myös Illuminationista ja kätyreistä, joten toivoa paremmasta ei ole.

Ludil kirjoitti:

En löytänyt sitä Tykin elokuva-arvosteluihin keskittyvää keskustelufoorumia, joten laitanpa julkista kehuviestiä sitten tänne...

Ootas vaan Ludil kun näet seuraavan arvostelun. Vähän samaan tapaan kuin keihästä heittäessä tuntee heti kädestä irrotessa että nyt meni nappiin, niin kävi tämänkin kanssa. Voin jo tässä vaiheessa sanoa että oma suosikki noista omista sepustuksista lähti just eetteriin, ilmestyy sivustolle varmaan joskus huomisen aikana.

Olkaatten siis hyvät!

Jees, hyvää kannattaa aina odottaa! ^^

Minulla oli tänään 12 tunnin työpäivä. Muutenkin moinen ottaa voimille, saati sitten helteessä ja suorassa auringonpaisteessa. Työskentelen henkilökohtaisena avustajana, ja tänään käytiin kahden asiakkaan kanssa Linnanmäellä. Periaatteessa kivaa, mutta huvipuistot eivät ole minua varten. Tämä oli ensimmäinen kerta yli 10 vuoteen. Tulipahan ainakin kokeiltua, lapsena nämä olivat ihan hauskoja mutta aikuisena en näköjään saa hilavitkuttimista mitään irti. Tai no, se puinen vuoristorata oli ihan kiva ja kummitusjunassa voisi käydä sitten, kun leikki-ikäinen lapseni on vähän isompi.

En varsinaisesti pelkää laitteita, minulle ei tule huono olo eikä minulla myöskään ole mitään periaatteellista huvipuistoja vastaan. Lähinnä vimpaimet ovat mielestäni vähän tylsiä. Ensin istutaan muoviseen puistonpenkkiin (joka yleensä on kaiken lisäksi epämukava), kuljetaan muutama kierros ympyrää ja lopuksi palataan lähtöpaikkaan, jossa penkistä noustaan pois. Kaipa tämä on luonnekysymys. Hurvitelkoot ne, jotka siitä nauttivat. En paheksu heidän iloaan.