Pelkoja

Minulla on yksi paha pelko ja muutama vähän lievempää. Lievempiä ovat mm. kuolemanpelko, araknofobia ja George W. Bush. Se pahempi pelko on pimeaä. Kyllä, minä pelkään pimeää. Olen aina pelännyt ja luultavasti tulen aina pelkäämään. Pelko on hieman laantunut, mutta ajatus siitä, että joutuisin olemaan pimeässä huoneessa, saa kylmän hien nousemaan.

Jostain syystä vieraille ihmisille puhuminen pelottaa hieman.

Hukkuminen tai jokin muu tukehtumiskuolema pistää kuvottamaan. Kuolemaa en ainakaan ymmärrä pelätä, mutta hukkuminen olisi vikatikki.

Harvaa asiaa oikeasti pelkään, ja lähes ainoana (maapallon ja luonnon puolesta tuskin enää järkeä kauhua tuntea, eiköhän ihminen kummatkin joka että sen verran varmasti tuhoa) tulee mieleen pelko siitä, että menettäisin nämä muutamat läheiset ja tärkeät henkilöt, jotka elämässäni rinnallani jaksavat vielä seistä.

Korkeita paikkoja, ihan sikana. Mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän pelkään.

Pelkään jättiläismustekaloja ja -kalmareita, kaljuja naisia ja pahimpana kaikista, sairaaloita. Jos esim. jotain sukulaista täytyy käydä tervehtimässä paikallisessa yliopistollisessa sairaalassa, pukkaa jo autossa kylmää hikeä. Terveyskeskuksessa pystyn kyllä käymään.

kerpele kirjoitti:

Pelkään jättiläismustekaloja ja -kalmareita, kaljuja naisia ja pahimpana kaikista, sairaaloita. Jos esim. jotain sukulaista täytyy käydä tervehtimässä paikallisessa yliopistollisessa sairaalassa, pukkaa jo autossa kylmää hikeä. Terveyskeskuksessa pystyn kyllä käymään.

Itsekin pelkään kaikenlaisia Tursaanperkeleitä ja kalmareita ihan tosissani. Kaikki suuret fisut ovat myös yleisesti ottaen kammottavia.

Tarantino kirjoitti:

Itsekin pelkään kaikenlaisia Tursaanperkeleitä ja kalmareita ihan tosissani. Kaikki suuret fisut ovat myös yleisesti ottaen kammottavia.

Voin lämpimästi suositella tätä [finnish.imdb.com].

Pelkään että humanoidit sieppaavat minut yöllä. Joskus tulee kun menen nukkumaan sairas olo sen takia ja vilkuilen ympärilleni.

Rocky kirjoitti:

Pelkään että humanoidit sieppaavat minut yöllä. Joskus tulee kun menen nukkumaan sairas olo sen takia ja vilkuilen ympärilleni.

Olet katsonut liikaa scifiä. Niille joiden mielestä scifiä ei voi katsoa koskaan liikaa,sanon vaan että kyllä voi. Rocky on siitä todiste.

Jos jotain pelkään niin sitä, että rikon oikean polveni vielä joskus niin pahasti, että se joudutaan leikkaamaan tai pahempaa. Vanha jalkapallovamma (polvilumpion murtuma) vihoittelee vielä kahden vuoden jälkeenkin, eivätkä lääkärikäynnit ole asiaa pahemmin avittaneet. En voi juosta paria minuuttia kauempaa kovalla alustalla, lenkkeilyn hoidan pururadalla. Joskus ihan kesken kävelynkin polvi vihoittelee todella pahasti.

mokoma kirjoitti:

No sellaista asiaa kuin hukkumista.
No yli kaiken pelkään että olen jossain huoneessa yms. tilassa tai jään alla mistä ei pääse pois ja happi alkaa loppuun.

Juuri saman olin vastaamassa, kun huomasin ettei tarvitsekkaan kirjottaa, kun oli jo vastattu. =)
Muuta on paha klaustrofobia, esim hisseihin en voi millään mennä.

Nyt ei oikeastaan tule mieleen mitään mainitsemisen arvoista pelkoa, tai pelkoa ylipäätään, paitsi se että jos joutuisin yksin pimeään metsään keskellä yötä eikä olisi hajuakaan missä olen. Tämäkin silkan mielikuvituksen takia, muita ei nyt juuri tule mieleen (korkeat paikat yms. ovat mielestäni viihdyttäviä paikkoja niiden vaarallisuuden ansioista). Luulen kuitenkin, että jos sairastuisin johonkin vakavaan tautiin niin pelkäisin sitä.

Minulla on vahvoja psyykkeeseen eli mielenterveyteen liittyviä pelkoja. Ahdistaa välillä niin saatanasti, että tunnen otsasuonteni tykyttävän ja ohimolla kiristystä ja painetta. Ahdiskohtauksia jokapäivä. Pelkään nöyryytystä ja että ihmiset tuomitsisivat minut. Ahdistus on vienyt minulta aloitekyvyn, eli se alkaa jo pikku hiljaa muuttua lamauttavaksi... kuin mitä se on jo välillä ollutkin. Pelkotilat tulevaisuutta kohtaan ja ahdistus nykyisestä tilanteesta muuttuvat välillä niin ylivoimaisiksi. Kaikenlaisia fyysisiä oireitakin ilmenee. Hiuksia lähtee ja sydän tykyttää. Olen ystävätön/kaveriton yksinäisessä ahdistuneessa maailmassa elävä luuseri. Työtön luuseri. Olen saatana ampunut psyykkeeni rikki. Miten eheytän itseni, että voisin elää omaa elämää ja voittaa pelot?

Kuolemaa en pelkää... se onkin iloisena ajatuksena päässä. Menen kuolemaa kohti askel askeleelta. Lopun koittaessa millään tällä ei ole mitään merkitystä. Kaikki jatkavat elämäänsä eteenpäin ja vaivun unholaan.

Että sellaisia iloisia vappuajatuksia tänään. Vettä sataa ulkona ja on harmaa keli. No minulla on aina ollut helvetinmoinen hyönteiskammo.... vihaan hyönteisiä.

Tässä meitsin fobiat:

1. Sipilän hallituksen sekoilut
2. Ulkona liikkuminen (kiitos hallitukselle tästä)
3. Julkisilla liikkuminen(Tätä ei tarvitse perustella tarkemmin)
4. Huskyt
5. Naiset ( Etenkin nuoret ja hyvännäköiset ja punahiuksiset)
6 . Veitset ja muut teräaseet.
7.Saksanpaimenkoirat
8. Koirarodut, jotka on koulutettu vartioimaan, metsästämäön ja tappelemaan
9. Itä-Helsinki
10. Espoo
11. Vantaa
12. Turku( Minulla ei ole mitään edellämainittujen paikkojen asukkaita mitään vastaan, mutta turvallisuustilanteen heikennettyä pelottaa mennä noihin paikkoihin)

Pelkään eniten monia hyönteisiä, etenkin sellaisia, jotka saattavat olla vaivaksi ihmiselle, kuten ampiaisia. Luulenpa, että olen alkanut myös hiukan pelkäämään korkeita paikkoja.