Pelkoja

Mitä pelkäät?

Itse pelkään korkeita paikkoja. Pienenä pelkäsin hämähäkkejä, mutta en enää. Myös kovin ahtaissa paikoissa on aika ahdistavaa olla. Luokan edessä esiintyminen pelottaa kanssa.

Pelkään, että Leyton Hewitt löylyttää Jarkko Niemistä US Openin puolivälierissä oikein kunnolla.

Vibot kirjoitti:

Luokan edessä esiintyminen pelottaa kanssa.

Sittenhän meitä on kaksi. Tilanne on yksi vastenmielisimmistä ja vaikka en tapaa sotkeentua sanoissa niin *automaattisesti* helahdan punaiseksi kuin paloauto, jos joutuu huomion keskipisteeksi n. 25 ihmisen ryhmässä.

Itse pelkään lähes kuollakseni hämähäkkejä!!! Hyi hemmetti!!!puistattaa ajatuskin semmoisesta oikeen isosta rumasta ja karvasesta hämiksestä!! En myöskään viihdy korkeissa paikoissa......

Pelkään että leffatykin foorumia ei ole joku päivä olemassa. Innoissani aamulla avaan koneen ja siirryn tykin sivuille, josta huomaan foorumin kadonneen ikiajoiksi. Samalla katoaisi osa minua sen mukana. :

Mitään fobioita ei ole, mutta krapulan pelkotilat ovat aivan kauheita.

Juhani Sementti kirjoitti:

Vibot kirjoitti:

Luokan edessä esiintyminen pelottaa kanssa.

Sittenhän meitä on kaksi. Tilanne on yksi vastenmielisimmistä ja vaikka en tapaa sotkeentua sanoissa niin *automaattisesti* helahdan punaiseksi kuin paloauto, jos joutuu huomion keskipisteeksi n. 25 ihmisen ryhmässä.

En itse varsinaisesti pelkää sitä, mutta monesti alkaa kuumottaa, mistä tiedän, että punastelen. Onneksi se on vähentynyt vuosien mittaan.

Ja muista mun peloista: tjaah...paha kysymys. Tottakai pelkään, kun olen sentään ihminen. Mutta monesti en oikein osaa tiedostaa sitä. Voisin sanoa (lainaan tässä erästä nuorten kauhukirjaa), että pelkään pelkäämistä. Eli pelkään pelkoa. Varsinaisia pelkoja on kai pienestä asti ollut sodan syttyminen. Eli jos sota puhkeis Suomeen, niin kyllä meitsiä ainaski pelottais henkensä puolesta. Vaikka rintamalle en voisi joutua, niin silti. Ja pimeetä mä pelkäsin pienenä, mutta en oikein enää. Ja hämähäkit on joskus ällöttäviä, mutta en oikein osaa pelätä niitä. En mä oikein paremmin osaa selittää.

Enpä ainakaan tiedosta, että minulla olisi mitään pelkoja. Pienempänä tosin hämähäkit olivat suurin kauhuni.

Juhani Sementti kirjoitti:

Vibot kirjoitti:

Luokan edessä esiintyminen pelottaa kanssa.

Sittenhän meitä on kaksi. Tilanne on yksi vastenmielisimmistä ja vaikka en tapaa sotkeentua sanoissa niin *automaattisesti* helahdan punaiseksi kuin paloauto, jos joutuu huomion keskipisteeksi n. 25 ihmisen ryhmässä.

Kyllä kaikennäköisten esitelmien tms. projektejen esittely pistää munkin kädet tärisemään, vaikka muuten mä oon ihan sosiaalinen ihminen, enkä todellakaan mikään hiljaisin ihminen, mutta tollainen huomionkeskipisteenä oleminen pistää vähän jännittämään. Ehkäpä se on vaan luonnollista ja häviää ajanmyötä jahka esitelmien pitoa tms. tulee enemmän harrastettua.

Fobioista en tiedä, mutta pienestä pitäen mulla on jonkinlainen kammo ampiaisia kohtaan ollut, vaikka ei oo ku 2 kertaa ampiainen pistäny ja niistäkään ei mitään isompaa oo seurannut, mutta aina kun ampiaisten pörinä alkaa kuulumaan, niin tämä poika valahtaa valkoiseksi .

Pelkoja ei ole enää. Pienempänä pelkäsin kuolemaa sekä Michael Myersia, mutta kun hurahdin uskoon ja aloin lukemaan Raamattua niin kuoleman pelko katosi ja Michael Myersin taltutin kohtaamalla pelkoni eli katsomalla Halloween-leffoja niin paljon kuin pystyin.

Migelo kirjoitti:

Kyllä kaikennäköisten esitelmien tms. projektejen esittely pistää munkin kädet tärisemään, vaikka muuten mä oon ihan sosiaalinen ihminen, enkä todellakaan mikään hiljaisin ihminen, mutta tollainen huomionkeskipisteenä oleminen pistää vähän jännittämään. Ehkäpä se on vaan luonnollista ja häviää ajanmyötä jahka esitelmien pitoa tms. tulee enemmän harrastettua.

Joo mullakin alkaa kädet täriseen. Eiköhän se siitä ajan myötä mene pois, lienee aika normaalia.

Pelkään ylikaiken niinkin outoa asiaa kui pumpulia myöskin styroxi (onkohan edes oikein kirjoitettu) aiheuttaa toisinaan kylmiä väreitä. Michalel Jackson on myös hyvin pelottava.

No sellaista asiaa kuin hukkumista.
No yli kaiken pelkään että olen jossain huoneessa yms. tilassa tai jään alla mistä ei pääse pois ja happi alkaa loppuun.

Korkeat paikat ei sovi mulle.

Migelo kirjoitti:

Kyllä kaikennäköisten esitelmien tms. projektejen esittely pistää munkin kädet tärisemään, vaikka muuten mä oon ihan sosiaalinen ihminen, enkä todellakaan mikään hiljaisin ihminen, mutta tollainen huomionkeskipisteenä oleminen pistää vähän jännittämään. Ehkäpä se on vaan luonnollista ja häviää ajanmyötä jahka esitelmien pitoa tms. tulee enemmän harrastettua.

Fobioista en tiedä, mutta pienestä pitäen mulla on jonkinlainen kammo ampiaisia kohtaan ollut, vaikka ei oo ku 2 kertaa ampiainen pistäny ja niistäkään ei mitään isompaa oo seurannut, mutta aina kun ampiaisten pörinä alkaa kuulumaan, niin tämä poika valahtaa valkoiseksi .

Veit sanat suustani! Olet siis varas.

Esiintyminen ei ole minun juttuni, vaikka sitäkin joutuu joskus harrastamaan.
Amppareista en tiedä, että onko se fobia, mutta sen jälkeen, kun potkaisin futispalloni ampparipesään ja juoksin tovin amppareita paidassani, olen muuttunut erittäin ampparivastaiseksi. Syntyy valtava viha tappaa koko laji yhden pörriäisen lentäessä huoneeseen [ei tarvi soittaa mihinkään, täällä on jo valkotakkisia, no problemo].

Aika mielenkiintoisia vastauksia muutamalla! Harmi että mulla on lähinnä toi perinteinen korkeiden paikkojen kammo. Esiintymistilaisuudet saattoivat joskus pienempänä jännittää paljon ja vieläkin vähän, mutta kun opin välinpitämättömäksi ja ottamaan ne huumorilla niin johan alkoi sujua paremmin. Ei ehkä arvosanojen, mutta itseluottamuksen puolesta ainakin.

Eikös se ole ihmiselle geeneissä että korkeat paikat huimaa? Evoluutio on tosin vähän muoksinut sitä pois.

Eli itselläni on korkeanpaikankammo. Ja kasa neuroottisia ongelmia.

Screwball kirjoitti:

Eikös se ole ihmiselle geeneissä että korkeat paikat huimaa? Evoluutio on tosin vähän muoksinut sitä pois.

Eikös ihmisen varhainen kehitysaste vielä roikuskellut puissa?

Onkin esitetty osittain hjuumorismielessä, että korkealla paikalla aikaa viettäessä vatsaan tuleva jännä tunne johtuisi siitä, että ihmisen luontaiset vietit (Puissa roikkuminen on kivaa!) ja järki (Iik! Täältähän voi pudota, vaarallista.) mylläisivät ihmisen päässä niin pahasti, että siitä aiheutuisi kauhea sekavuuden tunne se.

crazi kirjoitti:

Screwball kirjoitti:

Eikös se ole ihmiselle geeneissä että korkeat paikat huimaa? Evoluutio on tosin vähän muoksinut sitä pois.

Eikös ihmisen varhainen kehitysaste vielä roikuskellut puissa?

Jostain musitan lukeneeni että kun Ameriikka alkoi kehittyä teollisesti, niin intiaaneja käytettiin rakennustöissä, koska heiltä puuttui tämä pelkotila, vaisto. Mene ja tiedä.

Hämähäkit, ahtaat paikat, Linnanmäen eräät nimeltämainitsemattomat laitteet ym... Olen aika pelkuri. Mutta korkeita paikkoja en pelkää.