Rumat, likaiset ja ilkeät (1976)

Pisteytyksiä: 23
Tarkka arvo: 3.783
Arvosteluja: 0
Kommentteja: 2

Alkuperäinen nimi: Brutti, sporchi e cattivi

Ettore Scolan ohjaama tragikoominen ja irvokaskin elokuva perheestä, joka elää neljän sukupolven voimin kurjassa hökkelikylässä suurkaupungin laitamilla, suunnitellen toistensa ryöväämistä tai jopa murhaamista.

Genret:: Komedia, Draama
Valmistusvuosi:: 1976
Pituus:: 111 min

Ensi-ilta: 17.11.1989
Ohjaajat:: Ettore Scola
Käsikirjoittajat:: Ettore Scola, Ruggero Maccari, Sergio Citti
Pääosanäyttelijät:: Alfredo D'Ippolito, Francesco Anniballi, Giancarlo Fanelli, Giselda Castrini, Maria Bosco, Maria Luisa Santella, Marina Fasoli, Nino Manfredi
Maat:: Italia
Kielet:: italia

Kommentit

Arvostelut Kommentit Videot Kuvat

Pelimies
Käyttäjä

31.03.20 klo 18:58

Erinomainen italotaideleffa ja mitä ilmeisemmin Kummelin il spurgos-sketsi on saanut tästä inspiraatiota.

⭐️⭐️⭐️⭐️

Titan90
Käyttäjä

26.12.18 klo 18:41

Hulvaton elokuva Rooman sotkuisessa lähiössä asustavasta suurperheestä, jonka isä/isoisä/aviomies/appiukko/vävy ja ties mikä on saanut ammatissaan menettämästä silmästä suurehkon korvauksen valtiolta. Sinänsä tietysti kiva juttu, mutta ikävänä puolena kaikki läheiset tuntuvat kärkkyvän rahoja ja ne pitääkin yöksi piilottaa aina mitä ovelimpiin piiloihin, jotta niitä voi taas seuraavana päivänä ihailla. Muutenkin sukulaissuhteet ovat vähän niin ja näin, ja sanonta suku on pahin, lienee tähän kohtaan varsin osuva.

Miehen päivät koostuvat lähinnä viinin lipittämisestä, nurkissa asuvien haukkumisesta ja hökkelikylää ympäri käyskentelystä. Tasapuolisuutta sentään riittää, sillä jokainen läheinen saa samalla mitalla sontaa niskaansa. Tunnelma kiristyy kuitenkin äärimmilleen, kun Giacinto tuo eräältä ryyppyreissulta mukaansa paikallisen huoran, joka saapuu jakamaan aviovuodetta ihan tuosta vain. Kyllähän miehellä saa useampi nainen olla, jos hän niin haluaa. Viimeinen pisara on kuitenkin pudotettu ja jälkikasvu ryhtyykin yhdessä vaimon kanssa suunnittelemaan miesparan myrkyttämistä. Noh, mikäs pahan tappaisi. Epäonnistuneen yrityksen jälkeen saadaan vielä toinen suku saman katon alle ja muuten elo jatkuu varsin samankaltaisena, kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan.

Rumat, likaiset ja ilkeät oli todella hauska kokonaisuus. Varsinkin elokuvan dialogi on suorastaan loistavaa ja päähahmo Giacinton sanavarasto koostuu varsin monipuolisesti erilaisista solvauksista. Hän onnistuu muutenkin luomaan hahmostaan kaikesta veemäisyydestä huolimatta varsin pidetyn ja tietyllä tapaa jopa rakastetun hahmon. Muutenkin hökkelikylän elämää kuvataan taidokkaasti ja tyhjän toimittaminen saadaan vaikuttamaan suorastaan taiteelta. Ehdottomasti suositeltava elokuva myös sellaisille, jotka eivät elokuvia muuten niin hirveästi kuluta.