Tuo kansi on kuin suoraan James Bondista. Mukavan synkkää aihetta käsittelee. Alku oli kirjaimellisesti päätähuimaava. Väsyneenä turha katsoa.

Juonihan oli täyttä pöpiä, mutta kyllä Ron Howard osaa adaptoida kirjan sivut sujuvasti elokuvaksi. Elokuva käynnistyy heti ja etenee hyvällä rytmillä. Muistinmenetys oli hyvä idea, vaikka se vähän aiheutti heiveröistä sekavuutta juonen kulussa. Näyttelijät ovat varsin passeleita; Tom Hanks on aika lailla oma itsensä roolissaan, mutta vetää perusvarman suorituksen ja Felicity Jonesia aina jaksaa katsella. Juonen maailmantuhoamis skenaario on kyllä jo vähän nähty... Pöhkö, mutta sen unohtaen viihdyttävä leffa. Kannatti tämä katsoa.

Dan Brownilta olen lukenut ainoastaan äärimmäisen koukuttavan Meteoriitin, ja uskon, että muussakin tuotannossa on samanlaista vetoa kirjan sivuilla. Valkokankaalla kolmas Robert Langdon -seikkailu jää hieman valjuksi kokonaisuudeksi, vaikka sinänsä onkin ihan kelpoa juoksentelua ja pulmanratkontaa. Aiemmista osista poiketen mukaan on tuotu pakkaa sekoittavia elementtejä, kuten päähenkilön muistinmenetystä ja maailmanlopun maalailua. Silti kaksituntinen Inferno tuntuu vähän tylsältä, koska pohjimmiltaan se on samaa museoiden ja taiteilijoiden namedroppailua ja vihjeiden perässä juoksemista, kuin aiemmat leffat. Tämä voisi hyvin olla sellainen, minkä katsoisi tyytyväisesti kotisohvalla, eikä niinkään elokuvissa käynnin arvoinen.