Falstaff (1965)
Alkuperäinen nimi: Campanadas a medianoche
Orson Wellesin pääteoksiin luettava tiivistelmä Shakespearen näytelmistä, joita yhdistää prinssin ryyppykaveri, pulska ritari John Falstaff.
- Tunnetaan myös nimillä:
- Chimes at Midnight
- Ensi-ilta: 29.11.1975
- Ohjaajat:
- Orson Welles
- Käsikirjoittajat:
- Orson Welles, Raphael Holinshed, William Shakespeare
- Pääosanäyttelijät:
- Jeanne Moreau, Jeremy Rowe, John Gielgud, Margaret Rutherford, Marina Vlady, Orson Welles
- Maat:
- Ranska, Espanja, Sveitsi
- Kielet:
- englanti
Saman kategorian TOP-leffoja
Kommentit
Titan90
Käyttäjä
09.03.19 klo 12:24
Shakespearen näytelmiin pohjautuva Sir John Falstaff - tuo kuninkaallinen hännystelijä, joka ison mahansa ja vielä suuremman suunsa kanssa veljeilee tulevan kuninkaan kanssa ja koettaa näin silottaa myös omaa tulevaisuuttaan, jahka vanhasta kuninkaasta aika jättää. Hahmoa näyttelee mainio näyttelijä-ohjaaja Welles, jonka parran takaa kuuluva mutina on ehdottomasti elokuvan parasta antia. Miten monia haukkumasanoja toisista voikaan keksiä ja miten jokainen tilanne onnistutaankaan kääntämään itselle edulliseksi liioittelun ja yksinkertaistamisen kautta.
Elokuva sijoittuu sis 1400-luvun keskiaikaiseen Englantiin, jossa vallan tavoittelu on arkista puuhaa, eikä päivä ilman pientä petosta ole päivä ollenkaa. Siinä mielessä Game of Thronesilla on paljon kiiteltävää Chimes at Midnightia kohtaan, sillä väkisinkin kyseinen sarja tulee siinä hengessä mieleen. Varsinainen toteutus ei sitten ylläkkään tuon aikamme mahtisarjan kanssa edes samalla sivulle ja elokuva tyytyykin pitämään juonittelut ja kruunusta kilvoittelut taka-alalla, jättäen estradin Wellesille.
Kokonaisuudessaan Chimest at Mignight tai lyhyesti Falstaff on muilta osin melko tylsää katseltavaa. Welles on, kuten todettua, mainio ja pitää lippua korkealla, mutta muuta antia elokuvasta ei oikein saa. Jatkuvat vitsien heittelytkin alkavat kokea pientä inflaatiota edemmäs mentäessä, joten loppuen lopuksi elokuva jää alemman keskitason tuotokseksi. Welles-fanien kannattaa kuitenkin pikimiten siirtää selain Yle Areenan sivuille, josta kyseinen pätkä on katseltavissa vielä jokusen viikon.
Jautsi
Käyttäjä
19.05.18 klo 10:24
Orson Wellesin muuntautuminen taas yhdeksi groteskiksi hahmoksi on parasta antia elokuvassa. Henrik IV:n (Gielgud) ahdistuneet pohkiskelut valtaanpääsyynsä johtaneista keinoista jäävät aika irrallisiksi, vaikkakin niillä elokuvan lopputuleman kannalta on oma merkityksensä. Miljööt on hienosti valittu.
Edellinen sivu | 1 | Seuraava sivu