Leffatykki käsitteli viime keväänä elokuvia, jotka ovat jatkaneet sarjaansa varteenotettavan tauon jälkeen ensi vuonna ilmestyvän Alien: Covenantin tavoin. Tähän liittyy läheisesti myös länsimaisen viihdeteollisuuden vimma toteuttaa uusiksi niin klassikoita kuin hieman eksklusiivisempiakin tuotantoja. Television puolella tätä tapahtuu vähemmän, mutta aina joskus sielläkin ratsastetaan vanhalla konilla tai otetaan alle tutunoloinen varsa.

Televisioviihteen saralla on viimeisen kymmenen vuoden aikana saatu nauttia todellisesta renessansista, kun nimekkäätkin tekijät ovat alkaneet oivaltaa sen mahdollisuudet. Laadukas viihde ja arvostuksen kollektiivinen kohoaminen ovat toki toisiaan ruokkivia tekijöitä. Sellaiset käsikirjoittamisen, tuotantosuunnittelun, ohjauksen ja näyttelijätyön ilotulitukset kuin Game of Thrones, Breaking Bad, Walking Dead ovat tuskin ainakaan madaltaneet kovin monen arvostusta tv-viihdettä kohtaan, tai niiden saama vastaanotto korottanut tuotantoyhtiöiden kynnystä satsata televisioon levityskanavana.

Aivan viime vuosina sarjaviihde on saanut entistä voimakkaampaa nostatusta, kun suoratoistopalvelut ovat näyttäneet kyntensä ottaen valikoimiinsa perinteisemmän mainostelevision antia, mutta myös tuottamalla kokonaan uutta sisältöä. Muita selkeästi edellä on Netflix, jonka hatunnoston ja syvän kumarruksen ansaitseviin hankkeisiin lukeutuvat ainakin Breaking Badista poikinut mestarillinen Better Call Saul, Marvelin maanläheisempää osastoa edustava Daredevil sekä eräs viime vuosien odottamattomimmista menestyksistä, Orange is the New Black.

Nykyaikaisessa televisioviihteessä kirjojen ja sarjakuvien kaltainen alkuperäismateriaali ei ole aivan sääntö, mutta ei todellakaan poikkeus. Niihin perustuessaankin sarjat ovat pääsääntöisesti uustuotantoa ja harvoin uusintoja. Ensi kertaa ruudulla nähtävien lanseerauksien valtavassa joukossa rebootit ja historiaan kurkottavat uudet tuotantokaudet ovat pelkkää itseisarvoaan huomattavasti kiinnostavampia ja jopa piristäviä poikkeuksia. Tarkastelussa on nyt kaksi vankkumattoman fanikunnan hankkinutta sarjaa, jotka ovat yllättäen saamassa jatkoa.

Linkkuveitsi ei ruostu

Suomalaisten keskuudessa edelleen nostalgista kulttisuosiota nauttiva Ritari Ässä (Knight Rider) teki vuonna 1991, viisi vuotta sarjan päättymisen jälkeen, epäonnistuneen paluun tv-elokuvassa Knight Rider 2000. Kuusi vuotta myöhemmin Team Knight Rider pyöri televisiossa yhden kauden verran ennen vaipumistaan unholaan. 2000-luvun puolella alettiin kuitenkin kuulla huhuja mahdollisesta alkuperäistarinalle uskollisemmasta elokuvasta ja uusi versio toteutuikin pilottielokuvan ja yhden tuotantokauden muodossa vuonna 2008.

Ritari Ässän kanssa samassa lauseessa esiintyy usein toinen kasariklassikko, Suomessa lisänimen Ihmemies saanut MacGyver. Sarjassa mystisen Phoenix-säätiön jyrkästi aseita vastustava asiamies seikkailee ympäri maailmaa pelastamassa arkaluontoista teknologiaa ja pulaan joutuneita kanssaihmisiä pahuuden ikeestä. Matkan varrella sankari ratkoo ongelmia käyttäen älyään sekä tyypillisesti mukana kuljettamansa Sveitsin armeijan linkkuveitsen ja jeesusteippirullan ohella mitä tahansa ympäristöstä löytyvää irtaimistoa. Sarjan merkityksestä kertoo paljon termi macgyverismi, jolla viitataan nykyisin jo lähestulkoon mihin tahansa nokkelaan keinoon selvityä arjen haasteista. Sanan on huhuttu olevan päätymässä peräti kuuluisaan Collinsin sanakirjaan.

Epätavanomaisin apuvälinein ja pasifistisin menetelmin työskentelevät fiktiivisten agentuurien ykkösnyrkit Michael Knight ja Angus MacGyver muistuttavat toisiaan myös esityshistoriansa osalta. MacGyverin jätettyä tyylikkäät jäähyväisensä vuonna 1992, hahmo teki kaksi vuotta myöhemmin paluun kahdessa televisioelokuvassa, MacGyver: Lost Treasure of Atlantis ja MacGyver: Trail to Doomsday. Elokuvat muistuttivat lähinnä venytettyjä sarjan jaksoja, mikä ei toisaalta ainakaan faneja harmittanut.

Alkuperäissarjan päätähti Richard Dean Anderson teki epävirallisen comebackin vuonna 2012 autovalmistaja Mercedes-Benzin lanseeratessa uuden Citan-hyötyajoneuvon. Kolmessa lyhytelokuvassa seikkaillut ikääntynyt ja ylipainoinen MacGyver oli luultavasti faneille pienimuotoinen järkytys, ja siitäkin huolimatta, että sarja piti aina näkyvästi esillä sankarinsa kulloinkin suosimaa ajokkia, pakasta vedetty pitsataksiluokkaan sijoittuva pikkupaku oli erikoinen veto.

Mainoskasvoksi alentuessaan Anderson teki riskialttiin ratkaisun, mutta onnistui säilyttämään tasapainonsa naurunalaisuuden ja lämminhenkisen nostalgiantunteen keinuttamalla kiikkulaudalla. Ei nimittäin sovi unohtaa, että alkuperäissarjassakin kieli pysyi aina visusti poskessa ja ovathan campvivahteita sisältävät kasari- ja ysärisarjat toki jo lähtökohtaisesti mainostarkoituksiin otollista maaperää.

Tervettä itseironiaa unohtamatta näyttelijä teki luultavasti palveluksen useammallekin taholle kuin vain itselleen ja autojätille. Alkuperäissarjan yleisöön jättämä lähtemätön vaikutus näkyi, kun maanittelu sen takaisin tuomiseksi sai uutta tuulta purjeisiinsa. Anderson säilytti arvokkuutensa viimeistään ampumalla alas ajatuksen uudesta sarjasta, jossa esiintyisi itse edelleen pääosassa. Viime vuoden Australian Comic Conissa mies kuvaili ainoaksi mahdollisuudeksi sen, että sarja rakennettaisiin hahmon ikääntyminen ja pyöristyminen huomioonottaen, eikä pitänyt sitä todennäköisenä. Näyttelijä ei myöskään uskonut MacGyverin perusidean toimivuuteen kaiken nykyaikaisen teknologian keskellä.

Andersonin näkemyksestä huolimatta MacGyver on kuin onkin saamassa uuden sarjan. Esitietojen nojalla se ei kuitenkaan jatka alkuperäistarinaa vaan kyseessä on yhdistelmä henkistä prologia ja uudelleenlanseerausta. Tarina nimittäin keskittyy vielä opintojaan suorittavan nuoren MacGyverin edesottamuksiin.

Pääosaa esittää ahkerasti näyttelevä ja etenkin uudemmasta X-Men-trilogiasta tutuksi tullut 25-vuotias Lucas Till. Roolin perijöiksi huhuttiin aiemmin niinkin nimekkäitä tähtiä kuin Fast & Furious -saagan edesmennyt päätähti Paul Walker sekä Mullan alla ja Dexter -sarjoista tuttu Michael C. Hall, jotka olisivat ikänsä puolesta edustaneet Andersonin ja Tillin väliin asettuvaa ikäpolvea. Aika näyttää kuinka ulkoisesti osuva nuori lupaus raskaan manttelinsa kantaa.

Trailerinsa perusteella hieman hupaisiakin piirteitä sisältävä versio tuo toisaalta letkeällä vaikutelmallaan ja miljöillään mieleen vanhan sarjan alkupään vakoojatarinat, aarrejahdit ja sissisodat, jotka erosivat jälkimmäisten kausien urbaanista ja maanläheisestä tunnelmasta kuin Indiana Jones The Departed -elokuvasta.

MacGyverin jälleensyntymä on saanut ristiriitaisen vastaanoton. Osa faneista odottaa uutuutta innoissaan, kun taas perinteistä muutosvastarintaa edustaville kelpaisi vain aito ja alkuperäinen Richard Dean Anderson. Epäonnistuessaankin uudelleenlanseerauksen kunniaksi voidaan jo nyt lukea alkuperäissarjan tuominen takaisin suuren yleisön ja mahdollisen uuden fanisukupolven tietouteen, mikä ei ole meriittinä vähäinen.

Uudelleenlanseerauksesta on tihkunut julkisuuteen hyvin vähän virallisia tietoja, mutta hankkeessa on tiettävästi mukana alkuperäissarjan luonut Lee David Zlotoff sekä sen tuottajana toiminut takavuosien Onnen Päivät -sarjan Fonziena tunnettu Henry Winkler. Tämänhetkisten tietojen mukaan uusi MacGyver saa ensiesityksensä CBS-kanavalla Yhdysvalloissa kuluvan vuoden syksyllä.

Karkuun yhä uudelleen

Kun Michael Scofield vuonna 2005 hankkiutui kaltereiden taakse vapauttaakseen syyttömänä tuomitun veljensä, tuntui premissi varmasti monen mielestä järjettömältä. Tuloksena saatiin kuitenkin nauttia eräästä nokkelimmin kirjoitetusta viihteestä television historiassa. Kimurantti pakosuunnitelma keräsi veljesparin ympärille monipuolisen koplan varsin karmivistakin rikoksista istuvia konnia sekä motiiveiltaan ja etenkin keinoiltaan epämääräisiä viranomaisia.

Taidokkaasti kynäilty Pako (Prison Break) yhdisteli tilanteita, jotka olivat herkullisesti aavistettavissa juuri ennen tapahtumistaan sekä toisaalta täydellisesti yllättäneitä shokkikäänteitä. Minkä tahansa hyvän tekstin herättää kuitenkin toden teolla henkiin vasta onnistunut roolitus, mikä viimeistään keräsi Paolle sen uskollisen fanikunnan. Sarjan roolisuorituksista korostuivat etenkin häijyimmät henkilöhahmot, kun jollain käsittämättömällä tavalla Robert Knepper ja Peter Stormare onnistuivat tekemään murhaajista pidettäviä. Samaan tapaan myös Paul Adelstein ja William Fichtner onnistuivat aidosta pelottavuudestaan huolimatta kaivamaan kieroutuneista agenteistaan esiin inhimillisiä puolia.

Laadukkaista näyttelijäsuorituksista päästäänkin takaisin tarinan tehoon. Kun sarjan yksittäisten hahmojen tunteisiin ja motiiveihin oli niinkin helppo samaistua, teki se katsojasta kokijan - kuin osan antisankarien joukkoa. Kun kysymyksessä oli vieläpä selviytymistarina, joiden koukku piilee katsojan tempaamisessa mukaan pohtimaan kuinka itse pärjäisi, on Pako varmasti koitunut yhden jos toisenkin katsojan sormenkynsien kohtaloksi.

Sarja sai jatkoa kolmen perättäisen tuotantokauden verran ja tarinan vei luontevaan päätökseen yksittäinen tv-elokuva Prison Break: The Final Break vuonna 2009.

Tai siltä ainakin vaikutti kunnes huhumylly sarjan paluusta alkoi viime vuoden puolella kerätä momenttia. Kun uudella tuotantokaudella paluun tekevä Robert Knepper vihjaisi sarjan jatkosta Leffatykin toimittajalle vieraillessaan talvella Suomessa, ei edes näyttelijän itsensä osallisuudesta ollut vielä virallista tietoa. Viimein noin kuukautta myöhemmin julkistettiin tieto niin Knepperin kuin Amaury Nolascon ja Rockmond Dunbarin paluusta. Sarah Wayne Calliesin ja vanhan sarjan päätähtien, Wentworth Millerin ja Dominic Purcellin osallisuus oli julkistettu jo aiemmin.

Prison Break: Sequel -tittelillä tällä hetkellä kulkeva tuotanto ei ole varsinaisesti alkuperäissarjan viides tuotantokausi vaan tarinaa jatkava itsenäinen minisarja. On toki mahdollista, että jatko ei jää tähän, vaan kyseessä on uuden sarjan ensimmäinen kausi.

Sequelin keskeinen asetelma rakentuu paljastuksen ympärille. Michael Scofield ei olekaan kuollut, vaan päätynyt vankilaan Yemenissä. On jälleen aika punoa juonia vapauteen pääsemiseksi, mutta tuttuun tyyliin pinnan alla muhii jotain pahaenteistä.

Lupaavalta vaikuttava traileri antaa odottaa tuttuja elementtejä uusin maustein ja mahdollisesti hieman totuttua suuremmassa mittakaavassa. MacGyveriin verraten Prison Break -fanit ovat paremmassa asemassa, kun otetaan huomioon roolinsa uusivat näyttelijät. Prison Break: Sequel saapuu televisioon tällä tietoa ensi vuonna.

Lähteet: Inquistr.com, Comingsoon.net, Fox.com, IMDb.com

Jarno Väistö 26.05.2016 klo 16:36