Söpö

Söpö

Ylläpitäjä, 149 fania

Oma statistiikka: Elokuvien kommentit (115)

09.03.2018 klo 16:50

The German Doctor

Mengelestä olisi historiankirjoituksen valossa helppo kirjoittaa kauhutarinoita, mutta käsikirjoittaja-ohjaaja Puenzo on kokeillut tässä leffassa jotain muuta. Lapsen näkökulmasta, tarkalleen ottaen nuoren tytön silmin, kerrottu tarina kuvaa saksaa puhuvan muukalaisen miellyttävänä setänä, joka saa vakuuteltua kiusatulle tytölle ja tämän äidille, majatalonpitäjän rouvalle, ettei hän aio mitään pahaa. Kun muukalainen esitetään kuin hyvää hyvyyttään kykyjään perheelle tarjoavana tuttavuutena, katsojankin on pakko tarkastella Mengeleä tavanomaisesta poikkeavassa valossa. Se saattaa nostaa pintaan hyvinkin ristiriitaisia tunteita.

Trilleriksi leffa ei ole erityisen jännittävä, mutta näyttelijät, myös lapset, on roolitettu hyvin; he vaikuttavat uskottavilta osissaan.

rating 60,000

21.02.2018 klo 22:18

Jättiläinen

Kronologisesti etenevä leffa Talvivaaran kaivoksen noususta ja tuhosta. Jos tämä tarina ei ammentaisi tositapahtumista, sitä voisi pitää aika paksuna puppuna jopa fiktioksi. Mutta jokainen tosielämän otsikot nähnyt tuskin voi välttyä tuntemasta jopa lievää kuvotusta hyvä veli -kerholaisten sopiessa leffassa seuraavasta askeleestaan. Ei tämä raina ihan perinteisestä trilleristä käy, mutta erinomaisesti näytelty dialogi pitää monessa kohtaa katsojankin sykettä tiheänä. Jani Volanen on aivan huippu härkäpäisenä ja -mäisenä Pekka Peränä.

rating 80,000

13.01.2018 klo 16:35

The Railway Man

Railway Man onnistuu aluksi hämäämään, jos elokuvaa alkaa katsoa tietämättä mitään sen synopsiksesta. Alku nimittäin muistuttaa hyvin paljon tavanomaista romanttista draamaa. Ehkä sillä erotuksella, että Nicole Kidman ei ylinäyttele, kuten esim. Australiassa (mikä oli sen leffan ohjaajan tyylille ominaista) ja Colin Firth kanavoi osassaan hyvin hyvin hienosti hahmonsa tuskaa, mihin ei liity mitään romantiikkaa. Näkökulma on vahvasti Firthin näyttelemän Lomaxin, jonka kirjaan elokuva pohjaa. Traumaattiset sotamuistonsa kätkeä yrittävän miehen tarina on traaginen, eikä se pyri pyytelemään anteeksi yksipuolista näkemystään sodan vastapuolesta, vaan kehittyy jopa rajusti kostotarinan suuntaan. Loppuratkaisu ei ehkä juuri kostoleffojen lajityypin peruskuvioita odottavia palvele, mutta on yleisesti ottaen fiksu. Leffa on myös kuvattu kauniisti, ei silmiähivelevän tyylikkäästi ja upeita maisemia maalaillen, vaan arkista maailmaa "hyväillen", paljon puhuvia laajakuvia käyttäen ja tuoden esiin brittiläistä kulttuuria klassisella tavalla. Elokuvan alkupuolella mainittu 1940-lukulainen brittidraama Brief Encounter (Lyhyt onni) on selvästi toiminut tässä inspiraationa myös kuvauksen puolella, vaikka nyt kysymyksessä onkin värielokuva.

rating 80,000

15.06.2016 klo 16:52

Mad Max: Fury Road

Mad Max: Fury Road on erinomainen leffa totaaliseen *itutukseen, joskin muussa mielentilassa sen juonen köyhyys, aavikkoajelut ja omalaatuisen dystopian keskellä tapahtuva uho ja tuho saattavat tuntua huonoilta seikoilta. Aivot narikkaan -asenteella rainasta saa enemmän nautintoa ja kaikkein eniten ehkä vielä siinä tapauksessa, että unohtaa aikaisempien Mad Maxien tapahtumat. Hardy ei ole Mel Gibson, vaan ihan omanlaisensa eläin leffan nimiroolissa, vaikka parissa kohtauksessa hänen silmissään pilkahteleekin samankaltainen hullu selviytyjän elämänhalu (hahmon omat sanat tosin puhuvat myöhemmin tätä halua vastaan, mutta tämähän on aivot narikkaan -leffa).

Theron tekee raajarikosta Furiosasta ihailtavan hahmon, mutta sekä Maxia että Furiosaa voi arvostaa hahmoina yhtä korkealle: kaksikko oppii ymmärtämään nopeasti toistensa tarpeet ja vahvuudet, eikä sukupuoliviettien seuraaminen ole heidän selviytymiskamppailunsa prioriteettiasteikolla kärkipäässä - toisin kuin heidän vastustajillaan. Hellyyteen ei ole aikaa, kun pahikset ovat kirjaimellisesti takapuskurissa kiinni.

Leffan maisemat ja visuaalinen anti yleensä ovat omaa luokkaansa. CGI:n käyttöä ei oikeastaan edes huomaa, vaikka on selviö, että huikeat pölypilvet, sisäänsä imevät seepian sävyt ja massiiviset räjähdykset eivät kaikki ole elokuvassa nähtävässä mittakaavassa taltioituneet kameraan paikan päällä.

Lopuksi on kommentoitava vielä Immortan Joe -hahmoa. Jos aiempien Mad Max -leffojen kaanonia katsoo, Joeta esittää sama mies, joka sai Gibsonin Maxin raivohinsa - eli Toecutterina nähty Hugh Keays-Byrne. Immortan Joe voisi jopa olla hengitysmaskeineen ja taisteluarpineen uudestisyntynyt Toecutter. Tällöin kuitenkaan Hardyn Mad Max ei voisi ikänsä puolesta olla sama Max kuin Gibsonin näyttelemä. Ehkäpä tässä universumissa on siis paikka useammalle Maxille. Ehkä se vanhempi kaveri jopa löysi rauhan jostain muualta.

rating 80,000

24.02.2016 klo 18:12

007 Spectre

Komppaan Kookosbanaania tässä - nihkeä esitys. Skyfallin tasolle ei todellakaan päästä, mutta Bondin maailman rajat ovat sellaiset, ettei parempaan ehkä kyetä. Spectressä yritetään jälleen lähestyä Bondia ihmisenä ja piirtää jonkinlaista kaavaa agentista hänen menneisyytensä kautta. Juonesta puuttuu kuitenkin yllätyksellisyys. Kaikki arvaavat, mitä tuleman pitää, kun Jimbo silmäilee vanhaa palanutta valokuvaa, jossa on kaksi poikaa - hän ja se toinen. Kaikki arvaavat, mitä tuleman pitää, kun Oberhauser kohottaa katseensa "valtaistuimeltaan" kohti rikollisten kokouksen kuokkavieraaksi pistäytynyttä Jamesia. Muuten on vain pakko todeta, että Spectre näyttää yhtä hyvältä kuin 007:n uusi ajopeli - se kiiltää ja rullaa komeasti eteenpäin kuin vain ammattilaisten käsissä syntynyt tuote (lue: elokuva) voi tehdä.

rating 60,000

24.02.2016 klo 18:12

rating 60,000

13.08.2013 klo 22:28

Velipuolet

Yllättävän hyvin toimiva komedia - ottaen huomioon sen olevan oikeastaan vain yhtä ja ainoaa venytettyä vitsiä. Ferrell ja Reilly ottavat pikkupoikamaisella innolla irti kaiken siitä, mitä kakaroiden tasolle jääneet velipuolet voivat toisilleen ja ympäristölleen tehdä. Alatyyliä Velipuolissa viljellään harvinaisen vähän verraten moniin muihin tämän aikakauden amerikkalaiskomedioihin.

rating 50,000

15.07.2012 klo 19:45

Enter the Void

Kuten Pingutyyppikin totesi, jo elokuvan alkutekstit ovat varsin tymäkät ja lyövät ennakkoasenteet psykedeelisyydellään. Mutta niiden jälkeen tuleva ei vastaa mielestäni kaikkea tätä hypetystä. Yhdyn Tumppimiehen mielipiteeseen siitä, että Enter the Void on liian pitkä. En sanoisi hitusen liian pitkä, vaan todella liian pitkä. Kun elokuvassa ei ole yhtään kunnollista samaistumiskohdetta, mutta ei oikeastaan myöskään mitään niin älykästä seikkaa, ettei sitä voisi lyhyemmässäkin ajassa esittää (yhtä tyylikkäästi), siitä on tällaisenaan hankala löytää nautinnon juhlaa, mikä kestäisi useamman katselukerran. Itseäni ärsytti lisäksi päähenkilölle kirjoitettu päänsisäinen molotus. Kuin Noé olisi epäröinyt uskoa yleisöönsä ja vääntänyt rautalangasta, mitä pelkkä kuvakin pystyi jo kertomaan. Katsojan aliarvioimiseksi lasken myös sen loputtoman pitkän reinkarnaatioprosessin, jossa liha lätisee kirkuvissa väreissä pitkään ja hartaasti. En koe luotaantyöntävänä katsoa panemista, mutta jos se ei stimuloi minua katsojana, otan mieluummin tirsat. Toisaalta, päähenkilön ollessa ilmiselvästi jonkintasoinen idiootti, Noé pysyy tämän älykkyystasolle uskollisena elokuvan loppuun asti. Tuskallisen uskollisena...

rating 50,000

15.07.2012 klo 18:29

Pimeä nousee

Susan Cooperin kirjasarja tempasi teini-ikäisen minut mukaansa tiiviisti: jokainen osa oli luettava yhdeltä istumalta. Tämä leffa puolestaan vaikuttaa täysin toisin: se työntää luotaan, sillä siinä ei todellakaan ole mitään mielenkiintoista.

Seitsemännen pojan seitsemäs poika täyttää 14 ja saa kuulla olevansa yksi valon puolella taistelevista ikiaikaisista. Kuten rainan otsikko väittää, hänen pitää alkaa taistelu pimeyttä vastaan, sillä pimeä nousee. Sitä on tämän leffan kohdalla vaikea uskoa: pimeyden häijyläistä nimittäin esittää velmun höövelisti virnuileva Christopher Eccleston. Pimeys on noussut vain sen vinttiin, joka kuvittelee Ecclestonen pelottavan ketään noilla maneereilla. Roolitus on muutenkin pielessä kuin tienpientareelle simahtanut pappamopo.

Hahmonkehittely on tehty väkisin kuin hallituksen budjetti: 14-vuotias sankari Will on ainut hahmo, jota yritetään pohjustaa perusteellisesti, mutta siitä kehkeytyy lähinnä vain lasten- ja nuortenlelokuvien tyyppikliseiden väsynyt kabaree. Williä kiusataan, Willillä on paha mieli, Will vähän ihastuu, Will ei usko itseensä, Will kohtaa suuren vastuun aikuisuuden kynnystä lähestyessään, Will yrittää keskustella isänsä kanssa, Will yrittää keskustella toisen isähahmonsa kanssa, Williä ei kuunnella, Williä kiukuttaa jne. Iso kansainvälinen käsimerkki tekijöille mielikuvituksettomasta toteutuksesta ja päin honkia menneestä roolituksesta. Ainut ilonaihe koko leffassa Ian McShane, joka juuri ja juuri sopii luimisteluineen maagisen Merrimanin osaan, mutta olisi ollut vielä osuvampi valinta pimeän puolelle. Eccleston olisi puolestaan voinut olla sitäkin parempi Merriman. Merriman (tai *varo, kirjat spoilaavaa tietoa* Merlin) ei kumminkaan ole loppupeleissä mikään pönäkähkö setämies vaan eksentrinen velho.

1,5 pojoa annan ihan hyvää hyvyyttäni, koska Pimeä nousee on mitä parhain esimerkki tuleville fantasiaelokuvamaakareille huonosta fantasiaelokuvasta.

rating 30,000

07.07.2012 klo 16:10

Pirullista peliä

Vuoden 1972 versio on ehdottomasti kiehtovampi ja jopa hauskempi kuin tämä. Toki ainakin Micheal Caine on tässäkin versossa hyvä, astuessaan nyt Laurence Olivierin paikalle ukkorooliin. Kampaaja-Milon roolissa nähtävä Jude Law on puolestaan 80% ruutuajastaan hukassa Cainen vastapelurina. Hänessä saattaisi olla Milolle sopivaa potentiaalia, mutta ohjaaja Kenneth Branagh, näyttelijä itsekin, vaikuttaisi olevan Law'n kanssa kuin liian liukasta saippuaa tavoitteleva mies suihkussa: ote lipsuu alituiseen ja vaahtoa tulee liikaa. Se on paha juttu, koska Pirullista peliä on näyttelijöiden elokuva, kahden miehen tiivistunnelmainen kukkotappelu. Vikaa on tällä kertaa myös uudistetussa käsiksessä; Harold Pinterin kehutun tyylin aistii helposti, mutta Anthony Shafferin tekstin kanssa se ei pelitä. Pinterin rappiorealistisuutta lähentelevä tyyli ja mielenmaisema ovat alkujaan salakavalan nokkelaksi kirjoitetun tarinan tuho. Jos alkuperäinen Sleuth suorastaan saattoi saada hihkumaan jännittävillä käänteillään, tämä elokuvankuvatus on yhtä kylmä ja tekninen kuin päähenkilönsä hypermodernisti sisustettu koti.

rating 40,000

13.11.2011 klo 20:10

Perhonen lasikuvussa

Melkein viiden tähden leffa. Konkreettisesti päähenkilön näkökulmasta kuvatut elokuvat ovat vähissä, eikä tällaisenkaan tarinan kohdalla varmasti ole ollut helppo päätös laittaa kamera kuvaamaan tapahtumia päähenkilön paikalta. Toisaalta, nyt halvaantuneen miehen ajatukset ja kokemukset tulevat entistä lähemmäs katsojaa. Katsojan passiivisuus valjastetaan samalla hyötykäyttöön; niin hän kuin päähenkilökään eivät voi kunnolla paeta tämän elokuvan ulottuvilta. Nerokasta. Pakko kuitenkin myöntää, että Perhonen lasikuvussa ei ihan onnistunut vetämään ainakaan itseäni sisäänsä kokonaan. Leffassa on hyppysellinen liikaa teennäisyyden tuntua.

rating 90,000

28.08.2011 klo 19:33

Risto

Koko kansan ihailema näyttelijä Risto (Risto Kaskilahti) neliraajahalvaantuu työtapaturmassa. Hän saa tapaturman takia mittavan taloudellisen korvauksen sekä kansalta valtavan vyöryn sympatiaa. Yhtäkkiä rahaa on kaikkeen siihen, mitä Riston nuori ja kaunis vaimo (Krista Kosonen) on toivonut. Niinpä vaimo luopuu tylsästä työstään ja ryhtyy taiteilijaksi.

Lähde: Filmikamari

28.08.2011 klo 19:25

Ikuisesti sinun

Elokuva huostaanotetuista lapsista. Lasten, heidän biologisten vanhempiensa ja sijaisvanhempiensa kautta elokuva kertoo arkipäivän rakkaudesta ja kiintymyksestä.

Elokuva kattaa koko sijaishuollon kaaren seuraamalla kolmea eri tarinaa. Pieni lapsi tuodaan vastaanottokotiin, nuori tyttö elää teini-ikäisen arkea sijaisperheessä pitäen myös yhteyttä vankilassa olevaan isäänsä ja viisi vuotta sijaisperheessä asuneille sisaruksille valmistellaan muuttoa takaisin biologisen äidin luo.

Lähde: Filmikamari

28.08.2011 klo 16:20

Pina

Wim Wendersin Pina 3D tuo elokuvakentälle jotain täysin uutta ja erilaista. Kyseessä on ennen kaikkea elämys, joka on koettava omin silmin, ja ehdottomasti isolta kankaalta.

Vaikka kyseessä on muotokuva kuuluisasta koreografista Pina Bauschista, Pina ei ole perinteinen dokumenttielokuva. Kyseessä on pikemminkin Wuppertal-ryhmään kuuluneiden tanssijoiden kunnian- ja rakkaudenosoitus edesmenneelle mestarilleen. Pina Bauschin tanssijat muistelevat lämmöllä opettajaansa ja johtajaansa, mutta dialogia tärkeämpää on tanssi ja eri tunneskaaloja ilmentävät liikkeet. Eri ikäiset tanssijat esittävät elokuvassa henkeäsalpaavia tanssinumeroita, joista monet on sijoitettu tanssiteatterin ulkopuolelle, huikeisiin maisemiin. Tässä kuvaan tulevat mukaan myös 3D:n tehokeinot, jotka saavat Pinassa aivan uudenlaisia mahdollisuuksia.

Lähde: Filmikamari

15.03.2011 klo 22:47

Sinkkuelämän säännöt

Sinkkuelämän säännöt kertoo neljästä nuoresta miehestä, joilla on vuosi aikaa löytää rakkaus Helsingistä.
Tonislav, 29, muutti Suomeen Bulgariasta yhdeksän vuotta sitten mennäkseen naimisiin suomalaisen naisen kanssa. Nyt hän on eronnut ja opettelee, millaista pohjoisessa kulttuurissa on olla sinkku.
Tonislavin paras ystävä ja kohtalotoveri Zoran, 27, on myös eronnut suomalaisesta vaimostaan. Kiril, 32, on asiantuntija siinä, kuinka naimisiin ei päästä. Hän on kosinut tyttöystäväänsä viisi kertaa, ja saanut aina pakit. Hristiyanilla, 24, ei ole koskaan ollut naisen kanssa vakavaa suhdetta – omaa äitiään lukuun ottamatta.
-Filmikamari

16.01.2011 klo 19:47

Hella W

Suurelokuva kertoo Hella Wuolijoen uskomattoman tarinan.

Vaatimattomista oloista kotoisin oleva Hella (Tiina Weckström) nousee nopeasti Euroopan seurapiireihin. Hankkeet, joihin hän tarttuu, tuntuvat muuttuvan kullaksi hänen käsissään. Niskavuori-näytelmät menestyvät Hollywoodia myöten ja liiketoimet kukoistavat.

Maailmansotien ravistellessa Eurooppaa tiedustelupalvelut kiinnostuvat Hellasta. Hänen jäljilleen lähtee Valpon etsivä (Hannu-Pekka Björkman), jonka elämäntehtäväksi muodostuu Hellan kukistaminen. Alkaa ajojahti, jossa panoksina ovat vasta itsenäistyneen valtion tulevaisuus sekä yhden ainutlaatuisen naisen koko elämä.

- Filmikamari

rating 60,000

13.01.2011 klo 21:14

Varasto

Varasto on rehevä, urbaani duunarikomedia. Sen ihmiset ovat kovia, kouluttamattomia realisteja. Karriääriä he eivät koskaan tule luomaan, mutta töitä he paiskivat eivätkä koskaan jää vastausta vaille. Varastossa miehet ovat miehiä: osoittavat kiintymystään tylyin sanoin ja kanavoivat kapinointinsa älyttömiin temppuihin Lisäksi tarinassa on kaksi vahvaa ja sanavalmista naista: Karita ja hänen äitinsä eivät ole mitään jeesnaisia. Arto Salmisen alkuteksti on klassinen kehityskertomus, jossa raakilemainen nuorimies kasvaa – vastaan hangoitellen – rakkauteen.

- Nordisk Film

06.08.2010 klo 14:03

Muumi ja punainen pyrstötähti

Nämä huopamuumit ovat kuitenkin niitä Tove-tädiltä hyväksynnän saaneita, alkuperäisiä juttuja, eikä se japanilainen piirrossarja tai elokuva. Itselleni, Pingua vähän vanhempana, samaiset huopamuumit olivat ensimmäinen kosketus animoituun Muumimaailmaan. Kekkoslovakian aikana syntyneille ne lienevät nostalgisempia kuin myöhemmät muumipiirretyt.

Leffa on muutettu kolmiulotteiseksi jälkikäteen, eli vasta 2000-luvulla. Koska alkuperäistä materiaalia tehtäessä tällaisesta mahdollisuudesta ei ollut vielä mitään tietoa, kolmiulotteisuuden mahdollisuuksia ei ole haluttu/voitu hyödyntää kovin elähdyttävästi.

EDIT:
Korjaan tätä kommenttiani nyt sen verran, ettei Tove Jansson ollut kovin innoissaan muumien tuotteistamisesta ylipäänsä tai siitä, että olisi pitänyt tunkea muumeja jonkun muun muottiin. 1990-luvulla tehty japanilainen piirrossarja kuitenkin sai myös Janssonin hyväksynnän, kun hän näki lopputuloksen. 1991 tehdyssä haastattelussa Tove toteaa juuri tästä japanilaisversiosta (muitakin versioita on), että hän oli aluksi peloissaan lopputuloksen suhteen, mutta tarkistettuaan huolella piirretyn yksityiskohdat, hän alkoi uskoa siihen. (kts. yle.fi/elavaarkisto -> Tove Jansson och de japanska muminanimationerna - vain ruotsiksi)

Kyseistä japanailaispiirrettyä vanhempaa puolalaisversiota (1970/1980-taite), eli mainitsemaani huopamuumianimaatiota, Tove valvoi siinä määrin, että sen kokonaisuutta voi pitää vielä vahvemmin hänen siunauksensa saaneena. Uusi äänitys, musiikki ja muut sellaiset seikat kuitenkin muuntavat vanhaa materiaalia siinä määrin, että voidaan puhua ihan uudesta tuotteesta. Ja tämä tuote on tehty täysin ilman Tovea, hänhän kuoli 2001...

12.07.2010 klo 18:36

Marie Antoinette

Pituudestaan huolimatta Marie Antoinette jaksoi ainakin allekirjoittanutta viihdyttää niin hyvin, ettei leffaa tohtinut jättää kesken. Leffa laahaa välillä kuin du Barryn laahus, mutta Dunst ja Coppola onnistuvat kuitenkin tekemään nimihenkilöstä kiehtovan persoonan. Dunst ei ole henkilö, jonka olisin vaikkapa itse roolittanut Marie Antoinetteksi, mutta Hämähäkkimiehen naapurintyttö osoittautuukin juuri tästä syystä sopivaksi osaan. Dunst on yhtä vieraalla maalla kuin Marie Antoinette tullessaan naitetuksi Itävallasta Ranskan prinssille. Valitettavasti Schwartzmanin prinssi ei muistuta sen enempää tulevaa hallitsijaa ja ihmistä kuin piirongin päälle nostettu puunukke. Vika ei ole oikeastaan näyttelijän, vaan käsikirjoituksen.

Coppolan Marie Antoinetten maailmaan roiskimat nykyajan värit (erikoiset musiikkivalinnat, naiskuva...) toimivat, mutta leffa kaipaisi tiivistämistä ja toisaalta kuninkaan ongelmien monipuolisempaa käsittelyä. Nyt yhtä ja samaa tilannetta pyöritetään uudelleen ja uudelleen, eikä tilanteesta ulospääsyä ole kuvattu yhtä riehakkaasti kuin elokuvan monia vähäpätöisempiä asioita. Sittenkin Marie Antoinette tuo mieleen Kubrickin Barry Lyndonin - auteurin vahvalla näkemyksellä tuotetun pukudraaman. Kuinka ollakaan, Kubrickinkaan elokuva ei kuulu ohjaajansa meriittilistan huipulle.

rating 60,000

28.06.2010 klo 21:21

Viikon tyttö

Lea Joutsenon pirteys on tämän elokuvan pippuri. Aika on aina armoton kepeille komedioille, olkoonkin sisältö sitten klassisten prinsessasatujen kaavoja liikkuvaa tai ei. Eniten Viikon tyttö kärsii yliampuvasta tai puisevasta näyttelemisestä, jota Joutsenon ympärillä toteuttaa mm. Tapio Nurkka rikkaana hulivilipoikana. Aikalaisarvosteluissa soimattiin monesti esim. Olavi Reimasta (ei tässä leffassa mukana), mutta Nurkan rinnalla Reimaskin vaikuttaa miltei jopa Klaus Kinskiltä.

rating 50,000

02.06.2010 klo 18:15

Rashômon - paholaisen temppeli

Yhtä sujuvaa rikostrilleriä kuin parhaimmat BBC:n tuottamista Poirot- tai Holmes-jaksoista. Tarina saattaa tapahtua muinaisessa Japanissa ja hahmot saattavat olla perijapanilaisia, mutta nämä seikat tekevät elokuvasta vain entistä mielenkiintoisemman. Lisäksi, Rashômonin on metsäkohtaukset ovat mustavalkoisuudesta huolimatta kuvauksellisesti upeita. Ehdottomasti Kurosawan parhaimpia.

rating 80,000

02.06.2010 klo 18:04

Pretty in Pink - vaaleanpunainen unelma

Legendaarisen John Hughesin kädenjäljen huomaa lopputuloksesta, vaikka The Breakfast Clubin vauhtiin ei päästäkään. Koko leffa on kutakuinkin tasaista jurnutusta Molly Ringwaldin esittämän, koulun tanssiaisia odottavan ja omaa tyyliään luovan tyttösen elämästä. tuo jurnutus on jopa niin tasaista, että leffan kliimaksikin tuntuu vain pikku töyssyltä tiessä.

rating 50,000

02.06.2010 klo 13:31

Vähän kunnioitusta

SIIRI (Outi Kero) muuttaa pois kotoa. Hän haaveilee itsenäistymisestä, työstä ja rakkaudesta, kuten kaikki muutkin ikäisensä nuoret naiset. Yksi erottava tekijä kuitenkin on: Siiri on kehitysvammainen.

Siirin paras ystävä on samassa asuntolassa asuva Suski (Elena Leeve). Yhdessä tytöt shoppailevat, bilettävät ja pitävät hauskaa. Kaupungilla Siiri tutustuu vartijana työskentelevään Santeriin. Nuorenparin onni ehtii kukoistaa vain hetken, kunnes ympäristön paineet alkavat nakertaa suhdetta, sillä Santeri ei ole kehitysvammainen.

Monet elokuvan näyttelijöistä ovat kehitysvammaisia ja elokuvassa kuullaan musiikkia bändeiltä Pertti Kurikan Nimipäivät ja Resisposse.

Lähde: Filmikamari

rating 70,000

16.04.2010 klo 12:59

Purppuravirrat

Ranskalaisilla tuntuu olleen vähän liikaa yritystä päteä toimintatrillerigenressä, siltä tämä leffa haiskahtaa. Vähemmällä verellä ja kliseevyörytyksellä olisi pärjätty. Mutta kyllä Jean Renon lurppasilmäistä viranomaistoimintaa ja Vincent Casselin energisempää tempoilua katselee ihan mielikseen.

rating 60,000

08.03.2010 klo 20:09

Mies ja videokamera

Elokuvassa matkataan Esko Lönnbergin seurassa hänen tehdessä elokuvaa rock-yhtye Circlestä. Lönnberg on 59 -vuotias LVI -alan työnjohtaja, joka on jättänyt työnsä Ruotsissa ja palannut kotikaupunkiinsa Poriin taiteilemaan. Porista hän on löytänyt sielunkumppaneita paikallisista kokeellista musiikkia tekevistä, itseään puolta nuoremmista Circle -yhtyeen muusikoista.
[...]
Elokuvan tekemisen lisäksi elokuva ”Mies ja videokamera” kertoo elämässä tehtyjen valintojen merkityksestä ja niiden seurauksista.

Lähde: Facebook/ "Mies ja videokamera" Tampereen elokuvajuhlilla

13.02.2010 klo 06:03

A Single Man

A Single Man on romanttinen kertomus päättyneestä rakkaudesta ja elämän pienistä tärkeistä hetkistä. Se perustuu Christopher Isherwoodin novelliin vuodelta 1964. Ohjaaja Tom Ford on tunnettu työstään muotisuunnittelijana mm. Guccille ja Yves Saint Laurentille sekä omaa nimeä kantavalle brändille. Hän perusti elokuvatuotantoyhtiö Fade to Blackin vuonna 2005 ja A Single Man on sen ensimmäinen elokuva. Colin Firth palkittiin Venetsian Filmifestivaaleilla parhaasta miespääosasta.

Lähde: FS-Filmi Oy

13.02.2010 klo 05:36

Viimeinen asema

Lähes 50-vuotisen avioliiton jälkeen kreivitär Sofia, Leo Tolstoin uskollinen vaimo, intohimoinen rakastajatar, muusa ja yhteistyökumppani, saa huomata maailmansa mullistuneen. Uudenlaisen uskonnollisen näkemyksensä innoittamana tuo suuri venäläinen kirjailija on luopunut aateluudestaan, omaisuudestaan ja jopa perheestään ottaakseen niiden tilalle köyhyyden, kasvissyönnin ja selibaatin.

Lähde: Buena Vista International Finland

13.02.2010 klo 05:19

Salt

Angelina Jolie nähdään pääosassa Columbia Picturesin nykyaikaisessa vakoojatrillerissä nimeltä Salt. Liittyessään CIA:n riveihin Evelyn Salt (Jolie) vannoi palvelevansa maataan uskollisesti. Hänen lojaaliutensa joutuu kuitenkin koetukselle, kun muuan loikkari väittää hänen olevan uinuva venäläinen kaksoisagentti. Niin Salt joutuu pakenemaan ja käyttämään kaikkia oppimiaan taitoja ja CIA-vuosiensa kokemusta välttääkseen kiinnijäämisen, suojellakseen aviomiestään ja pysyäkseen koko ajan askeleen edellä agenttikollegoitaan.

Lähde: Buena Vista International Finland

rating 60,000

01.01.2010 klo 17:08

Tarinoita kulta-ajalta

Tarinoita kulta-ajalta (Amintiri din epoca de aur) koostuu episodeista, joista kukin käsittelee yhden tunnetun urbaanilegendan Nicolae Ceauşescun, tuon ”Karpaattien neron”, ”Ajatusten Tonavan” ja ”Metsästäjien metsästäjän” valtakaudelta 1966–1989: kommunistipuolueen visiitin valmistelu aiheuttaa hämminkiä pikkukylässä, Ceauşescun valokuvan retusointi menee poskelleen, sian teurastaminen kerrostaloasunnossa ei ota sujuakseen, naisen lumoissa oleva kanakuski alkaa napsia kuormasta, tyttö ja poika kiertävät ovelta ovelle keräten vesi- ja ilmanäytteitä, nuori puoluetyöntekijä äityy liian innokkaaksi.

Aikana jolloin tiettävästi jopa joka kolmas romanialainen oli Securitaten ilmiantaja, tarvittiin arkitodellisuudesta selviytymisessä nokkeluutta ja venyvää huumorintajua. Kitkerän ironian sävyttämät kertomukset venyttävät todellisuutta absurdeihin mittasuhteisiin hukkaamatta hetkeksikään realistisuuttaan.

[...]
Huhutaan, että elokuvan ensi-illassa Maxim teatterissa 8.1. konehuone on saanut ohjeet episodien järjestyksestä suoraan karpaateilta. Kuuma linja tulee olemaan auki jatkuvasti, joten elokuvan episodien esitysjärjestys tullee muuttumaan päivästä tai näytöksestä toiseen... luvassa on siis taatusti autenttinen ceauşesculainen elokuvakokemus.

Lähde: FS-Filmi Oy

01.01.2010 klo 16:50

Tuomari Nurmio - stadilaista tangoa etsimässä

Stadilaista tangoa etsimässä -dokumentti seuraa Tuomari Nurmion ja Kongontien orkesterin Tangomanifesti-levyn tekoa ja suomirock-legenda Nurmion tutkimusmatkaa helsinkiläisen tangon historiaan. Elokuva on rocksukupolven patujen syvälle luotaava tutkimus heille tähän asti vieraana pysyneen musiikkilajin olemuksesta, ja kiehtova kurkistus levynteon ja keikkailun maailmaan.

Lähde: FS-Filmi Oy

23.11.2009 klo 02:44

Invictus - voittamaton

”Invictus – Voittamaton” kertoo innoittavan tositarinan siitä, kuinka Nelson Mandela (Morgan Freeman) yhdisti voimansa Etelä-Afrikan rugbyjoukkueen kapteenin, Francois Pienaarin (Matt Damon), kanssa tuodakseen kansansa yhteen.

Vastavalittu presidentti Mandela tietää, että hänen maansa on apartheidin jäljiltä jakautunut niin rodun kuin toimeentulonkin perusteella. Mandela uskoo voivansa yhdistää kansakuntansa urheilun universaalin kielen avulla, ja niinpä hän kannustaa eteenpäin Etelä-Afrikan altavastaajaksi katsottua rugbyjoukkuetta sen epätodennäköisellä tiellä vuoden 1995 maailmanmestaruuskisojen finaaliin.

Lähde: Filmikamari

23.11.2009 klo 02:36

The Way Back

Historiallisiin faktoihin perustuva kertomus seitsemän sotavangin pakomatkasta läpi jäisen Siperian, halki Gobin aavan autiomaan sekä yli Himalajan petollisen vuoriston kohti Kiinan muurin takana häämöttävää vapautta.

Lähde: Filmikamari

23.11.2009 klo 02:31

Nine

Chicago-ohjaaja Rob Marshall tuo valkokankaille uuden menestysmusikaalin Broadwayn huipulta.
Kuuluisa elokuvaohjaaja Guido Contini (Daniel Day-Lewis) on yhtä aikaa ammatillisen ja henkilö-kohtaisen kriisin kourissa. Hänen elämässään on yksinkertaisesti liikaa naisia ja uude elokuvan viimeistely polkee paikallaan. Continin naisina nähdään Hollywoodin upeimmat naistähdet.
Nine perustuu Federico Fellinin rakastettuun elokuvaklassikkoon 8 1/2.

Lähde: Filmikamari

rating 60,000

23.11.2009 klo 02:27

Micmacs

Hulvaton tarina luotipäisestä pasifistista, Bazilista, joka yhdessä värikkään ryhmänsä kanssa aloittaa operaation kahden suuren asetehtaan tuhoamiseksi. Onko romumetalli maamiinoja arvokkaampaa? Mahtuuko nainen jääkaappiin? Juopuuko vohveleista? Vastaukset näihin sekä kehotuksen elää hetkessä tarjoaa tämä herttainen elokuva Amélien tuottajilta.

Lähde: Filmikamari

23.11.2009 klo 02:18

Sukunsa viimeinen

Pieni nenetsityttö Neko viedään vasten tahtoaan kotikodastaan sisäoppilaitokseen venäläiskylään. Vieraaseen kulttuuriin ja uusiin tapoihin pakotettu Neko kapinoi venäläistämistä vastaan ja joutuu koulutovereidensa kiusan kohteeksi ja opettajien silmätikuksi. Yhdessä samaa koulua käyvän nenetsipojan kanssa Neko pakenee päästäkseen takaisin oman perheensä ja tuttujen tapojensa suojiin. Lasten pakomatka talvisella tundralla kuitenkin päättyy lyhyeen, ja paluu kouluun ja uuteen venäläiseen elämään on vääjäämätön.

Elokuvan tarina kerrotaan vanhan Nekon muistona. Koulu on opettanut hänelle paljon uutta ja venäläisyydestä on tullut luonnollinen osa Nekoa. Mutta jotain tärkeää on muuttunut lopullisesti; sukunsa viimeinen edustaja Neko on varttuessaan vieraantunut omista juuristaan ja kadottanut taidon jatkaa perheensä ikiaikaisia perinteitä.

Lähde: Filmikamari

23.11.2009 klo 02:14

Precious

Precious on elämänmakuinen ja toivoa täynnä oleva elokuva vaikeuksien yli pääsemisestä ja selviytymisestä. Oscar-voittaja Crashin tuottajana kannuksensa saaneen Lee Danielsin ohjaama Prescious on vuoden vahvimpia ja kehutuimpia amerikkalaisia draamoja.

Vuoden 1987 New Yorkiin sijoittuvan tarinan päähenkilö on 16-vuotias Clareece ”Precious” Jones (Gabourey Sibide vaikuttavassa esikoisroolissaan), jonka elämä on ajautunut todelliseen umpikujaan. Precious on raskaana jo toista kertaa ja kotona hän joutuu passaamaan hirviömäistä äitiään (tulevan vuoden Oscar-veikkauksiin roolisuorituksellaan noussut Mo’Nique).

Koulunkäynti on Preciousille tuskaa, sillä hän kuuluu siihen joukkoon, jonka surullisenkuuluisa amerikkalaisen koulujärjestelmä on jättänyt luku- ja kirjoitustaidottomaksi. Eniten Preciousin mieltä painaa kuitenkin kipeä salaisuus siitä, kuka on hänen lastensa isä.

Lähde: Filmikamari

23.11.2009 klo 02:07

Valhalla Rising

Jo vuosien ajan voimakas soturi, Yksisilmä, on ollut vangittuna heimopäällikkö Barden toimesta. Raju pako apurinsa Aren kanssa aloittaa synkän taipaleen kohti pimeyden mustaa syliä. Karkulaiset karauttavat viikinkilaivansa tuntemattomaan maahan, jonka maaperästä huokuvat salaisuudet määräävät karmaisevia kohtaloita paljastaen Yksisilmälle totuuden itsestään.

Lähde: Filmikamari

23.11.2009 klo 02:01

Up in the Air

Liikemies Ryan Bingham (Clooney) rakastaa elämäänsä tien päällä, mutta joutuu taistelemaan työnsä puolesta yrityksen tiukentaessa matkabudjettiaan. Ryan määrätään viettämään enemmän aikaa kotona juuri kun hän on saavuttamaisillaan päämäärän, jonka eteen hän on tehnyt töitä vuosia: saada kokoon viisi miljoonaa lentoyhtiön kanta-asiakasmailia, ja juuri tavattuaan unelmiensa naisen joka on myös lentoyhtiön kanta-asiakas.

Lähde: Filmikamari

rating 60,000

23.11.2009 klo 01:54

Prinsessa

Prinsessa on dokumentaristina tunnetun ja palkitun Arto Halosen (mm. Pyhän kirjan varjo, Pavlovin koirat ja Karmapa) ensimmäinen elokuvateatterilevitykseen tuleva pitkä fiktioelokuva. Se kertoo valoisan ja huumorin sävyttämän tarinan yhteiskunnan sairaaksi leimaamasta yksilöstä, joka valloittavalla olemuksellaan ilostuttaa ja parantaa muita ihmisiä ja elinympäristöään.

Prinsessa-elokuvan tarina pohjaa tositapahtumiin ja todelliseen henkilöön. Prinsessa, porvarilliselta nimeltään Anna Lappalainen (1896–1988), oli ihmisenä ja ilmiönä ainutlaatuinen tapaus. Hän vietti elämästään yli 50 vuotta Tuusulan Kellokoskella mielisairaalassa – mitä voidaan hyvällä syyllä pitää hänen elämäntyönään. Huomionarvoista tietysti on, että Kellokosken kuninkaallinen teki elämäntyönsä nimenomaan potilaana. Vuosien saatossa valovoimainen ja rakastettava persoona sai osakseen arvostusta ja kunnioitusta niin potilastovereilta, hoitohenkilökunnalta kuin koko ympäröivältä kyläyhteisöltäkin. Tätä todistaa osaltaan vuonna 1995 Kellokosken sairaalan puistoon pystytetty Prinsessan muistomonumentti.

Lähde: Filmikamari

rating 70,000

23.11.2009 klo 01:44

Kohtaamisia

Martta ei paljasta salaisuuttaan sukulaisille. Noora yrittää kasvattaa itselleen siipiä. Meri oppii, että pitää olla varovainen sen suhteen mitä toivoo. Olga ja Fardusa etsivät parempaa tulevaisuutta kaukana kotoaan, Emmi puolestaan hukkaa omat mahdollisuutensa valitsemalla aina väärin. Ja Anu törmää menneisyyden aaveeseen kaupan parkkipaikalla. Mutta jokainen heistä saa huomata, että yksi ainoa kohtaaminen voi muuttaa elämän suunnan.

Elokuva valitsemisen hetkistä. Eri-ikäisten naisten elämässä seurataan yhtä jollakin tavoin ratkaisevaa hetkeä. Seitsemän naista ja seitsemän tarinaa, jotka sivuavat toisiaan. Kertomus valinnoista ja valitsemisen mahdottomuudesta. Niistä hetkistä, jolloin on mahdollisuus joko muuttua itse tai muuttaa elämänsä suuntaa. Naisten kertomusten kautta avautuu näkymä tämän päivän suomalaisen naisen elämään ja onnellisuuteen.

Lähde: Filmikamari

23.11.2009 klo 01:41

Aavikon kukka

Aavikon kukka kertoo huippumalli Waris Dirien uskomattoman elämäntarinan köyhästä afrikkalaistytöstä kansainväliseksi muotimaailman tähdeksi.

Waris kasvaa paimentolaisperheessä Somalian aavikoilla. Kun isä haluaa naittaa 13-vuotiaan Warisin vanhalle miehelle, Waris päättää karata maasta. Hän päätyy Lontooseen ja siellä mallin töihin. Yhdessä yössä tuntemattoman Warisin kasvot ovat lehtien kansissa ja hän nousee hetkessä mallimaailman huipulle.

Warisin todellinen elämäntyö alkaa kuitenkin vasta kun hän alkaa humanitaariseen työhön kotimaansa naisten julman kohtelun lopettamiseksi. Itsekin ympärileikkauksen uhriksi joutunut Waris joutuu kohtaamaan kipeän menneisyytensä.

Lähde: Filmikamari

23.11.2009 klo 01:33

The Wolfman

Kauhuelokuvien perinteen lanseeranneen Universalin klassikkoelokuvaan perustuva The Wolfman vie kirotun miehen myytin takaisin sen juurille. Benicio Del Toro esittää Lawrence Talbotia, riivattua aatelismiestä joka veljensä kadottua on houkuteltu takaisin perheensä kartanoon. Hän liittoutuu uudelleen etääntyneen isänsä (Anthony Hopkins) kanssa ja alkaa etsiä veljeään…ja löytää itselleen kauhistuttavan kohtalon.

Lähde: Filmikamari

23.11.2009 klo 01:27

Hierro - salaisuuksien saari

Pan’s Labyrinthin ja Orpokodin tuottajat ovat karkaisseet ilmoille uuden espanjalaisen selkäpiinkutkuttajan. Euroopan eteläkärjessä huojutaan taas kerran pelkojen ja painajaisten kuilun partaalla. Esikoisohjaaja, tunnelmien ja psykologisen painajaisen spesialisti Gabe Ibáñez on hankkinut kannuksensa mainosten ja lyhytelokuvien parissa.

Psykologisen jännärin pääosassa nähdään Espanjan eturivin ohjaajien, Julio Medemin, Agustin Diaz Yanesin ja Pedro Almodovarin, elokuvista tuttu Elena Anaya, joka on lihaa säästämättä läsnä melkein jokaisessa kuvassa.

[...]
Toisessa pääosassa on ilmapiiriä tehostava vulkaaninen Hierron saari. Tapahtumapaikka kehystää tarinan käänteet uskomattomilla maisemilla ja henkisesti karuissa keleissä ahavoituneella paikallisten kummajaisten kaartilla.

Lähde: Filmikamari

23.11.2009 klo 01:17

Pientä säätöä

Jane (Streep) on kolme aikuisen lapsen äiti, omistaa menestyvän leipomoravintolan Santa Barbarassa ja on - kun avioerosta on kulunut kymmenen vuotta - sopuisissa väleissä ex-miehensä, asianajaja Jaken (Baldwin) kanssa. Vaan kun Jane ja Jake ovat reissussa poikansa valmistujaisissa, heidän välillään alkaakin yllättäen pieni säätö. Viaton ateria yhdessä muuttuu joksikin jota ei voinut kuvitellakaan - suhteeksi. Koska Jake on uusissa naimisissa huomattavasti nuoremman Agnessin (Lake Bell) kanssa, Jane onkin nyt, kaikista maailman asioista, toinen nainen.

Lähde: Filmikamari

23.11.2009 klo 01:12

Konsertti

Maailmalla kiertää sitkea urbaanilegenda. Tarina huimasta Moskovan Bolshoin orkesterin Tsaikovski -konsertista Pariisissa. Paitsi että orkesteri ei ollut oikea Bolshoin orkesteri – vaan huijarijoukko entisiä muusikoita – joka oli paljon parempi kuin oikea Bolshoi!

Lähde: Filmikamari

rating 60,000

23.11.2009 klo 00:10

Paha perhe

Paha perhe on tragikomedia ylisuojelevasta isästä, joka sotkee suhteensa lapsiinsa ja uuteen vaimoonsa. Kaksi sisarusta on kasvanut riitaisan avioeron seurauksena 16 vuoden ajan erillään. Äidin kuoleman jälkeen nuoret tapaavat jälleen ja viihtyvät toistensa seurassa. Isä yrittää sekaantua nuorten elämään surkuhupaisin seurauksin.

Lähde: Filmikamari

23.11.2009 klo 00:00

Vuohia tuijottavat miehet

Hulvaton, satiirinen komedia kertoo uskomattoman tositapahtumiin perustuvan tarinan, jossa tutkiva journalisti suuntaa Lähi-itään ottamaan selvää jenkkiarmeijan erittäin salaisista (ja suht hilpeistä) modernin sodankäynnin metodeista.

Lähde: Filmikamari

22.11.2009 klo 23:48

Jos rakastat

Jos rakastat on nykypäivään sijoittuva musiikkielokuva, joka kertoo ministerin tyttären ja maahanmuuttajien pojan rosoisen rakkaustarinan.

Kohtalokas onnettomuus pistää hemmotellun Ada Helmisen elämän uuteen järjestykseen. Ada pääsee yllättäen irti entisen elämänsä painolastista – pinnallisuudesta ja etäisistä perhesuhteista. Vapauden myötä Ada saa kokea aitoa ystävyyttä ja lämpöä, mutta myös pelkoa ja vastuuta – sekä ensirakkauden. Hänellä on kuitenkin sydämellään salaisuus, joka saattaa maksaa hänelle elämänsä suuren rakkauden.

Menneisyyttä ei voi paeta ikuisesti. Antaako rakkaus lopulta kaiken anteeksi?

Lähde: Filmikamari

rating 70,000

22.11.2009 klo 23:37

Hassut hurjat hirviöt

Hassut hurjat hirviöt perustuu Maurice Sendakin rakastettuun samannimiseen lastenkuvakirjaan, jossa poika nimeltä Max (Max Records) lähtee hurjalle seikkailulle hassujen hurjien hirviöiden maahan.

Lähde: Filmikamari

22.11.2009 klo 23:03

Planeettamme Maa

BBC:n tuottama Planeettamme Maa – elokuva kuuluu maailman suurimpiin luontoelokuvatuotantoihin. Elokuvaa kuvattiin viiden vuoden ajan uusimmalla HD-tekniikalla. 40 kuvausryhmää käytti kuvauksiin yhteensä 4 500 kuvauspäivää, ja kuvauksia tehtiin yli 200 eri kuvauspaikalla 26 maan alueella. Tuloksena on elokuvahistorian upeinta luontokuvausta, elokuvateatterin kankaalla todellinen elämys kaikenikäisille.

Lähde: Filmikamari

Edellinen sivu | 1 2 3 | Seuraava sivu