Leffojen katsomisvuotesi 2019

Foorumin päävalikkoonLeffat yleisesti › Leffojen katsomisvuotesi 2019

Miihkali
Moderaattori
2615 viestiä

29.12.19 klo 20:28 - linkitä tähän kommenttiin: #

Kuten aiemmin tuli lupailtua, luvassa on kokonaisvaltainen katsaus vuoteen 2019 elokuvataiteen näkökulmasta. Vastaavia lankoja on aika ajoin nähty ennenkin, viimeksi joulukuussa 2017 [www.leffatykki.com]. Elokuvavuoden 2019 lisäksi olisi mukava kuulla pohdintaa myös foorumilaisten henkilökohtaisista katselmuksista.

Omana tavoitteenani oli katsoa tänä vuonna 200 elokuvaa. Leffatykkiin olen tehnyt tänä vuonna 193 pisteytystä, joista muutama tosin on aiempina vuosina katsottuja elokuvia, jotka syystä tai toisesta jäivät aikoinaan pisteyttämättä. Toisaalta olen kuluneena vuonna myös nähnyt muutamia sellaisia elokuvia, joiden lisääminen Leffatykin tietokantaan on epäonnistunut eikä niitä siksi ole tullut myöskään pisteytettyä. Useimmat näistä elokuvista ovat olleet lyhäreitä, jotka on esitetty teatterissa jonkin kokoillan elokuvan alkukuvana. Tällaisista on välillä yllättävän vaikea löytää edes ohjaajan tai julkaisuvuoden kaltaisia perustietoja.

Olettakaamme siis, että 193 on melko tarkka likiarvo tänä vuonna katsomistani elokuvista. Hiukan kaivelee se, että 200 ei ihan tullut täyteen, mutta toisaalta viime vuosina katsottujen elokuvien määrä on usein jäänyt sadan tietämille, joten eipä tästä valittaakaan voi. Viimeksi olen päässyt lähellekään vastaavia katselumääriä vuosikymmen sitten.

Barbaarielokuvien ohella minulla ei tänä vuonna ole ollut mitään erityisempiä projekteja käynnissä, vaan olen lähinnä pyrkinyt katsomaan hyllyn perukoille kertyneitä elokuvia pois. Joukossa on jopa ollut muutamia myönteisiä yllätyksiä, kuten kaunis ja pienimuotoinen TV-draama Tuska. Yllätys oli melkoinen, sillä suomalainen VHS-kotelo lupaili tyypillisen harhaanjohtavasti huumehelvetillä mässäilevää törkyä.

Lisäksi olen aina ehtiessäni käynyt klassikkoelokuvanäytöksissä, sikäli kuin niitä nyt Turussa ylipäätään pyörii. Lempielokuvani Blade Runnerin kävin katsomassa peräti kahdesti, ensin KAVIn näytöksessä alkuperäisenä teatteriversiona ja myöhemmin vielä Finnkinon näytöksessä Final Cut -versiona. Muita mieleenpainuvia kokemuksia ovat olleet Solaris, Z - hän elää!, Pulp Fiction - tarinoita väkivallasta, Phenomena - Ilmiö sekä Tuulen viemää. KAVIn näytöksistä on jäänyt mieleen myös ilkeä mummo, joka kesken Aivokuollut-elämyksen haistatti katsojille paskat ja kalppi ulos teatterista. Ilmestyskirja. Nytiä puolestaan oli katsomassa taajaan ja äänekkäästi röyhtäillyt mies. Kaipa alkukantaisten urahdusten voisi sanoa lisäävän viidakkokohtauksiin autenttisuuden tuntua.

Aivan vuoden lopussa käynnistin myös toisen projektin: tarkoituksenani on katsoa kaikki kannibaalielokuvat vanhimmasta uusimpaan. Tarkempaa raporttia annan, kun saan projektin päätökseen. Lyhyesti todettakoon, että tämä on niitä genrejä, joita nyt ei kukaan lähtökohtaisestikaan kaivannut, siksi rajoittuneita lajityypin kuvasto ja potentiaalisten juonikuvioiden valikoima ovat. Löytyyhän sieltä toki klassikoitakin, kuten Viimeiset kannibaalit. Suosikkiohjaajiini lukeutuva Ruggero Deodato oli uransa huipulla melkoinen taituri, joka kykeni löytämään äärimmäisestä väkivallasta perverssiä kaunetta. Viimeiset kannibaalit onkin kiinnostava ennen muuta siksi, että pako kannibaalisaarelta ei ole pelkästään tarinan sisäisen jännitteen huipentuma ja purkautuma, vaan myös haikea ja surumielinen hetki, jonka herättämät ristiriitaiset tunteet eivät hevillä jätä katsojaa rauhaan.

Elokuvavuoteni ehdoton kohokohta oli kuitenkin jo keväällä katsomani Aistien valtakunta, hardcore-pornografiaa ja taide-elokuvaa yhdistelevä japanilais-ranskalainen tuotanto vuodelta 1976. Elokuva on kokonaisuudessaan maaginen, ja hyvin poikkeuksellinen siinä suhteessa, että se kuvaa rajua graafista seksiä kauniina ja inhimillisenä toimintana, ei runkkumateriaalina. Elokuvassa on vain vähän dialogia, mutta henkilöhahmot kommunikoivat ja ilmentävät tunteitaan seksin välityksellä. Myös elokuvan värit ovat upeat. Viimeinen tango Pariisissa oli mainio kokemus sekin, mutta päädyin lopulta neljään tähteen.

Kuluneen vuoden suurta yleisöä kohahduttaneista elokuvatapauksista mainittakoon Joker ja suomalainen Koirat eivät käytä housuja. Jokerin herättämät tunteet olivat varsin ristiriitaiset. Oli mielestäni rohkaisevaa ja virkistävää, että 2010-luvun Hollywood tuottaa aidosti provosoivan ja kokeellisen ison budjetin elokuvan. Masentavaa puolestaan on, että 50 vuotta sitten Hollywood sylki liukuhihnalta vielä paljon provosoivampia ja kokeellisempia ison budjetin elokuvia. Toivon mukaan Joker kuitenkin innostaa myös muita ohjaajia ja tuotantoyhtiöitä entistä rohkeampiin avauksiin.

Koirat eivät käytä housuja oli mielestäni pienimuotoisuudessaan erittäin hyvin toimiva eroottinen draama. Erityisen tuoreelta tuntui sadomasokismin käsittely myönteisestä näkökulmasta — yleensähän vähänkään rajummat seksileikit johtavat draamaelokuvissa eskaloituvaan holtittomuuden kierteeseen ja sitä myötä päähenkilön tuhoutumiseen. Myös Koira-leffan päähenkilö käy kuilun partaalla, mutta löytää löytää lopulta sadomasokismin kautta itsensä ja elämänilonsa uudelleen. Pienenä heikkoutena mainittakoon elokuvaan sommitellut hassut one-linerit; tilannekomiikka olisi riittänyt aivan hyvin.

Vuoden yksiselitteisesti paskimman elokuvan titteli menee Iron Sky: The Coming Racelle. Oli jotenkin hämmentävä lukea jälkeenpäin lehdestä ohjaaja Timo Vuorensolan pohdiskeluja, että ”kriitikot ei nyt vaan tykkää mun leffoista”. Sitten kun katsojaluvutkin jäivät olemattomiksi, piti vielä erikseen korostaa, ettei ”ole mitään hajua miksi näin kävi”. No joo, kaipa se on niin, että kun on tarpeeksi epäpätevä, ei edes ymmärrä olevansa epäpätevä.

Samaten vyön alle iski Star Wars: The Rise of Skywalker, joka onnistuu jopa olemaan koko sarjan huonoin elokuva, heittämällä huonompi kuin The Star Wars Holiday Special. Itsenäisenä teoksena The Rise of Skywalker on ehkä aavistuksen onnistuneempi kuin Kloonien hyökkäys, mutta samalla myös pliisu ja varman päälle pelattu. Viimeistään Palpatinen kaivaminen naftaliinista aiheuttaa rankkaa myötähäpeää ja osoittaa lopullisesti, että Tähtien sotaa ei milloinkaan ollut tarkoitettu jatkuvasti uusia osia poikivaksi franchiseksi.

Heitetään vielä villinä korttina Revelation - ilmestys, joka oli kaikin tavoin kökkö elokuva, eikä millään muotoa viihdyttävällä tavalla. Välillä vastaan tulee kuitenkin oudolla tavalla kiehtovia epäonnistumisia, joista voi sentään jälkikäteen keskustella. Erityisesti omituinen, kaleidoskoopin läpi ajettuja kašmirkuvioita sisältävä seksikohtaus on jäänyt mieleen. Natasha Wightman tekee elokuvassa mielestäni ihan onnistuneen roolin ja Udo Kier nyt on Udo Kier.

Vuoden 2019 parhaat elokuvakokemukset
Aistien valtakunta
Andalusialainen koira
Blade Runner
Ilmestyskirja. Nyt
Kannibaalien polttouhrit
King Kong
Koirat eivät käytä housuja
Pahan kultti
Phenomena - Ilmiö
Pulp Fiction - tarinoita väkivallasta
She - Naarassoturi
Solaris
Suspiria - tappavat huokaukset
Twin Peaks - tuli kulje kanssani
Väkivallan vihollinen
Z - hän elää!

Vuoden 2019 huonoimmat elokuvakokemukset
Fantastic Four: Hopeasurffari
Ghost Rider: Koston henki
Hulk
Iron Sky: The Coming Race
Jumanji: The Next Level
Mortal Engines
Ponterosa
Revelation - ilmestys
Spider-Man 3 - Hämähäkkimies 3
Star Wars: The Rise of Skywalker
Tales of an Ancient Empire
The Incredible Hulk
Thor
X-Men: First Class
X-Men Origins: Wolverine

(Uusintakatselut kursiivilla.)

Joku
Käyttäjä
1168 viestiä

31.12.19 klo 13:18 - linkitä tähän kommenttiin: #

Noniin. Vuosi 2019 oli ja meni, aika hujauksessa itseasiassa. Rupesin katsomaan että montakos filmiä tuli tiirailtua, ja kyllähän niitä taas melkonen läjä on ihmetelty lävitse. 319 elokuvaa. Viimevuonna lukumäärä oli 348, eli vähän jäätiin siitä jälkeen. Kokonaismäärä vuoden 2012 elokuusta tähän päivään näyttää IMDB:n puolella 1845 filmiä. Lähennellään 2000-rajapyykkiä siis. Ja noihin pisteytyksiin ei tosiaan kuulu mikään, mitä oon katsonut ennen vuotta 2012. Saa nähdä päästäänkö 2020 vuonna pyöreään kakstonniseen sitten. Aika näyttää. Tälläsenä sivuhuomiona vielä, että viimevuoden viimeinen elokuva oli hullunhauska blaxploitaatio-tribuutti Black Dynamite, ja tämän vuoden ensimmäinen filmi oli sukellus-seikkailu The Deep

Noniin, katotaan sitten vähän niitä parhaita ja huonoimpia. Eli best & worst, tästä lähtee.

Ensin parhaat pläjäykset. Kriteerinä vähintään 4,5 tähteä. Kronologisessa järjestyksessä mennään, eli ensimmäisenä pisteytetyt ensimmäisenä jne. Laitan jonkinlaisen lyhyen kommentin jokaiseen elokuvaan, jota en ollut aiemmin nähnyt. Kommentoimattomat on uusintakatseluja.

Road House - Kuuma kapakka
Armomurhaaja

Runaway Train Paras Cannon-filmsin elokuva, antaisin ehkä jopa viis tähteä tällä hetkellä.

Poliisin poika
Hyvät, pahat ja rumat
Clerks

Straight Time - Isku selkään Todella vähän tunnettu rikoselokuva 70-luvulta. Dustin Hoffman tempasee ihan rautaisen roolisuorituksen.

Blade Runner
Dirty Harry - Likainen Harry
Monty Python's Meaning of Life

Raging Bull Martin Scorsesen loistava nyrkkeilyfilmi legendaarisesta Jake LaMottasta. Hienoja näyttelijäsuorituksia, väkevä tunnelma, ja upea ohjaus.

Once Upon a Time in Hollywood Tarantinon uusimman kävin katsomassa teatterissa, eikä kyllä jättänyt kylmäksi. Tämä tulee varmasti alkavana vuonna katsottua uudelleen blu-raylta.

Hesher
Lethal Weapon - Tappava ase
The Addam's Family

Extreme Prejudice - Oikeuden puolesta Ihan helvetin kova filmi, jossa yhdistyy timantinkova casti, Peckinpah -tyylinen verinen väkivalta, tiukka toiminta ja westernmäinen tunnelma. Walter Hillin parhaimmistoa ehdottomasti, ja tää tulee varmaan kanssa katsottua uudestaan jokukerta.

Django - Kostaja (1966)

Pat Garrett ja Billy the Kid

Peckinpahin westernien parempaan päätyyn menee Pat Garrett ja Billy the Kid kyllä ihan heittämällä. Tässä on täysin omanlaisensa fiilis, jota tukee Bob Dylanin soundtrack. Mies myös näyttelee yhden roolin itse. Hienon tarinan ystävyydestä, ja myös itsepäisyydestä ja kunniasta kertova filmi.

Stakeout - Kyttäyskeikka

Todella mainio 80-luvun buddycop filmi, hiukan erilaisella twistillä. Jostain syystä en ollu nähnyt tätä aiemmin, nyt onneks asia on korjattu. Nousi kyllä kyseisen vuosikymmenen kultaiseen kastiin tämäkin. Jatko-osa puolestaan ei oikein kantanut.

Truck Turner

Yks parhaista koskaan näkemistäni blaxploitaatiogenren leffoista. Itselle genre on todella lähellä sydäntä, ja Truck Turner menee tosiaan ihan kärkikahinoihin, mitä näihin tulee. Isaac Hayes pääosassa, menevää musiikkia, raakaa väkivaltaa ja toimintaa, räikeitä pahiksia, kauniita naisia jne jne. Kaikkee mitä hyvää bläkkäri-rikosfilmiin kuuluu.

The Irishman

Martin Scorsesen uusin mammuttifilmi. Kestoa oli kolme ja puoli tuntia, silti elokuva ei tuntunu hetkeekään liian pitkältä. Ainoa asia josta vois ihan hiukan nillittää, on se kun näyttelijöiden kasvoja on nuorennettu, mutta keho on kuitenkin yhtä kankee kuin vanhalla äijällä. Näytti yhdessä tappelukohtauksessa aika kököltä jotenkin. Mutta pikkuvikoja nämäkin, mitä pidemmälle filmiä katso, niin sitä vähemmän siihen nuorennushommaan kiinnitti huomiota. Hieno elokuva, ja todellakin arvokas jatko Scorsesen mafiafilmien "sarjaan".

Melko monia hienoja elokuvia tuli katsottua näemmä. Toki reilusti enemmän oli taas vanhojen klassikoiden uusintakatseluita, kuin varsinaisesti uusia leffoja, mutta oli toki niitäkin. Etenkin tänävuonna ilmestyneet Irishman ja Once Upon a Time in Hollywood tulee taatusti katseltua vielä moneen kertaan.

Nyt kuitenkin, hyvät filmit on käsitelty, joten hypätään suoraan paska-altaan syvään päätyyn. Näistä löytynee suurimmasta osasta omat kommentit tuolta kommenttiosiosta.

Kevin of the North
Gladiator Cop
Mr. Bricks: A Heavy Metal Murder Musical
The Pig Keeper's Daughter
American Pie: Band Camp
American Pie Presents: The Book of Love
Tiedän yhä mitä teit viime kesänä
Tiedän mitä teit viime kesänä 3
Lights Out
Retro Puppet Master

Kaikenlaista scheissee tuli kahlattua lävitse. Elokuvien tasosta ehkä eniten kertoo se, että tätä tehdessäni sain monta kertaa miettiä, "mitähän tossakin leffassa edes tapahtu". Monet näistä oli luokattoman huonoutensa lisäks niin mitäänsanomattomia, että ne on alle vuodessa hävinny pääkopasta. Ehkä hyvä niin. American Pie:t kahlasin kaikki lävitse, kuten myös Tiedän mitä teit viime kesänä -trilogian. Molemmista sarjoista kaksi pääsi paalupaikoille. Etenkin ottaen huomioon, että Tiedän mitä teit viime kesänä on vain trilogia, niin onhan tuo melkoinen saavutus.

Joo. Semmosta. Ei muutakun hyvät uudetvuodet kaikille tykkiläisille! Älkää ampuko itseänne silmään, laittakaa se raketti mielummin vaikka naapurin postilaatikkoon. Tai jättäkää kokonaan ostamatta. Morjens!

sulo
Käyttäjä
3301 viestiä

03.01.20 klo 00:10 - linkitä tähän kommenttiin: #

Kymmenes perättäinen vuosikatselmus. Vuonna 2019 sain katsottua 241 elokuvaa ja 11 tv-sarjojen kokonaisia kausia. (Kymmenen viime vuoden katsottujen elokuvien/tv-sarjojen määrä on n. 2792.) Elokuvista 19 oli uudelleen katseluja, joista pari ihan vahingossa ja muut tarkoituksella.Teemalta Areenan kautta 14, mutta muuten ei tänäkään vuonna tullut katsottua yhtään elokuvaa tv:stä suoraan.

Yllättävän tasaisesti tuli katsottua elokuvia Netflixistä (55) ja dvd:ltä (54). Tarkoitus olikin saada katsomattomien elokuvien hyllyä tyhjennettyä. Katsomattomien elokuvien määrä toki lisääntyi reilusti, kun ei malta olla ostamatta. Pitäähän sitä olla valikoimaa. Blu-rayltä 27 elokuvaa ja veehooässältäkin 4. Kirjastosta 13 elokuvaa.

Netflixin lisäksi oli kaikenlaisia maksulllisia tai ilmaiskokeiluja erilaisille sivuille. Viaplay (30), Amazon Prime (15), Elisan Aitio (14), Cmore (4), Mubi (2), Sfanytime (2). Sinne sai ilmaiskoodeja patteripaketin viivakoodilla!

1001 listaus lisääntyi 12 elokuvalla. Pari vuotta sitten kehittelemäni ja aloittamani European movie Challenge ei juurikaan edistynyt https://www.listal.com/li...pean-movie-challenge-2018 Lisäpuhtia harrastukseen antoi Helmet-elokuvahaaste, jonka sain hirveän loppukirin ansiosta suoritettua. Tarkoitus katsoa vuoden aikana 50 elokuvaa, jotka sopivat tiettyihin kriteereihin. Uusi haaste on käynnissä. Suosittelen. Ihan mielenkiintoinen juttu.
https://www.helmet.fi/fi-.../Helmetelokuvahaaste_2020(202111)

Jos jätetään uudelleen katselut huomioimata, niin vuoden parasta antia oli näköjään The Irishman, BlacKkKlansman, What We Do in the Shadows ja Free Solo. Positiivisia oli myös American Made, Disaster Artist, Molly´s Game ja Clash aka Eshtebak (2016). Positiivisin yllättäjä Brawl in Cell Block 99 ja Happy Death Day.

Vuoden huonoin oli Lou Diamond Phillipsin Metal Tornado ja joku Rottweiler (2004).

Katsoin myös nämä elokuvahistoriallisesti merkittävät tai muuten vaan elokuvaharrastajan yleissivistykseen kuuluvat aikaisemmin näkemättömät elokuvat: Metropolis, Sullivan´s Travels, Forbidden games, Get Out, Black Swan, Shane, Roma, Alphaville, Big Red Onen pidemmän version, Lord of the flies (-63) yms.

2019 240 elokuvaa (+ 11 tv-sarjan kautta + 27 lyhäriä)
2018 250 (+ 15 tv-sarjan kautta)
2017 208 (+28 tv-sarjan kautta)
2016 302 (+13 tuotantokautta)
2015 258 (+21 tuotantokautta)
2014 216 (+17 kautta)
2013 274 (kaudet laskettu samaan)
2012 263 (kaudet laskettu samaan)
2011 376 (kaudet laskettu samaan)
2010 300 (kaudet laskettu samaan)

10 vuotta = n. 2792 elokuvaa ja tv-sarjojen kausia

Kaikki 2019 katsotut: https://www.listal.com/list/movies-watched-in-2019

Edellinen vuosikatselmus:
http://www.leffatykki.com...sti/122977?p=172#c-477158

Uytp7
Tähtääjä
36 viestiä

03.01.20 klo 15:45 - linkitä tähän kommenttiin: #

Oma 2019 leffavuoteni muodostui runsaaksi, aikaa katsella vaikka mitä löytyi, lopulta päädyin 401 nimikkeeseen. Loppuvuodesta näytti etten pääse, ensimmäistä kertaa muuten, tuohon tasasataan, niinpä sitten katselin joulunpyhinä jokusen lyhärianimaation ja tavoite täyttyi. Muutoin vuosi oli tuttua kauraa, suurin osa leffoista ynnä sarjoista tuli suoraan omasta hyllystä, mutta katselulista silti pidentyi, koska liian hyviä kirpparilöytöjä tuli tehtyä pitkin vuotta.

DVD:eitä näin 206 kpl ja Blu-Ray pöhäyksiä 165 kpl. Vihdoinkin se siis tapahtui, sinisäde kiri kunnolla kiinni vanhempaa formaattia. Tämä ei tapahtunut siksi, että yhtäkkiä minua suuresti kiinnostaisi parempi kuvan- ja äänenlaatu vaan siitä syystä miten leffahyllyjeni rivit menevät, on järkevää ostaa kapeampia Blu-Ray lättyjä, jotta pystyrivit menevät nätisti yhteen. Myös noiden hinnat ovat hivenen laskeneet elikkäs kun tietää mitä hakee ja mistä, ei rahaa kulu älyttömästi enemmän kuin DVD:den kanssa.

TV:stä katsoin kaksi leffaa tänä vuonna (kylässä ollessa), en pidä mainoskatkoista yms. häiriöistä enkä tästä syystä ole vuosikymmeneen enää katsonut elokuvia perinteisen television kautta. Teatterireissuja tuli tasan kaksi (Joker ja Star Crap), vaikka viime vuoden lopulla lupailin käydä useammin suuren kankaan ääressä, piheys kumminkin voitti. Netflixistä näin 11 nimikettä, saman määrän Youtubesta, Yle Areenasta näin pari sarjaa (MS/Romantic sekä Bruno & Pjarta). Vielä päälle muutama spessujakso Downton Abbeystä Amazon Primesta sekä Iltalehden kautta Speden antimahtava Naisen Logiikka, niistäpä ne neljäsataajayksi nimikettä syntyivät.

Laadullisesti filmejä tuli katsastettua laidasta laitaan ja jälleen kerran yritin myös välillä käyskennellä Hollykylän ulkopuolellekin, usein hyvin tuloksin. Myös ns. klassikkostatuksen elokuvia näin viime vuonna erityisen runsaasti. TV-sarjojen kausia näin 16, tutun vähän, koska pirulaiset vievät hitokseen aikaa. Uusintakatseluita kertyi vain 35, kaikki vieläpä omasta tahdostani, hyvin on siis tultu alas liki sadasta joiltain männävuosilta, näkeepi enemmän uutta kuin sinänsä muikeaa vanhaa. Seuraavassa tylsä listaus vuoden parhaista/huonoimmista tapauksista.

Parhaat:

The Andromeda Strain
Villi Sydän
Tulikärpästen hauta (Uusinta)
Rush (Uusinta)
Psycho

Something the Lord Made
Ritari Siniparta
Laputa - Linna Taivaalla (Uusinta)
Eilisen Kuiskaus
Musta Kyy TV-sarja

Room (2015)
Clockers
David Galen Elämä
Memories of Matsuko
Anomalisa

Isle of Dogs
Trespass
Upgrade
Bram Stokerin Dracula
Gone Girl

Rear Window
The Zero Theorem
Pahuus
Rosemaryn Painajainen
Boondock Saints

The Crown 3 tk.
Downton Abbey koko sarja -
Gandhi
I, Daniel Blake
Tropa de Elite

Ei ihan niin hyvät:

That's My Boy
Twister
Huikopeli
Coriolanus
World Trade Center

Knight of Cups
Transcendence
Not Another Not Another Movie
Lumikki ja Metsästäjä
Wetlands

The Boss
Zoolander 2
I Kill Giants
Tomb Raider
Jack & Jill

After Earth
Trouble in LA.
Trance
Sherlock Bones
The Martian

Chasing Mavericks
Where the Buffalo Roam
2 Päivää New Yorkissa
Kadotettu Maailma
Tositarinoita TV-sarjasta huomattava osa

Zathura: Avaruusseikkailu (Uusinta)
Risky Business
Willy Fog: Matka Maan Keskipisteeseen 80 päivässä (saksittu versio)
G.I. Jane
Grease
Lady in the Water
Naisen Logiikka

Täksi vuodeksi tavoitteena ostaa vähemmän lättyjä sekä siten lyhentää katsomattomien röykkiötä siedettävälle tasolle. Ja jatkaa hyvällä sekä asiallisella kommenttilinjalla täällä tykissä. Leffatykki Awards 2019 avautuu loppiaisena kuten lupasin :)

Joku
Käyttäjä
1168 viestiä

04.01.20 klo 20:57 - linkitä tähän kommenttiin: #

sulo kirjoitti:


1001 listaus lisääntyi 12 elokuvalla. Pari vuotta sitten kehittelemäni ja aloittamani European movie Challenge ei juurikaan edistynyt https://www.listal.com/li...pean-movie-challenge-2018 Lisäpuhtia harrastukseen antoi Helmet-elokuvahaaste, jonka sain hirveän loppukirin ansiosta suoritettua. Tarkoitus katsoa vuoden aikana 50 elokuvaa, jotka sopivat tiettyihin kriteereihin. Uusi haaste on käynnissä. Suosittelen. Ihan mielenkiintoinen juttu.
https://www.helmet.fi/fi-.../Helmetelokuvahaaste_2020(202111)

Tuli otettua itellekin talteen tuo lista, kattoo sitten kuinka toteutuu vuoden aikana. Täytyy laittaa vaikka tänne sitten otanta siitä että kuinka monta haastetta tuli läpäistyä ja minkälaisia leffoja tuli katsottua tämän tiimoilta.

dbgirl
Käyttäjä
101 viestiä

11.01.20 klo 19:32 - linkitä tähän kommenttiin: #

Leffavuoteni oli pettymys, tuli katsottua 80 leffaa ja yksi tai kaksi sarjaa. On kovin vaikeaa tämä elämä miljoonan eri vaivan kanssa, joista yksi on liian kuivat silmät joista johtuu valonarkuus jonka vuoksi ruudun äärellä tulee oltua yhä vähemmän koska yksinkertaisesti kaikki valot sattuvat. Muistini on myös huonontunut tässä parin vuoden aikana joten oli yksinkertaisesti pakko katsoa mitä edes olen katsonut ja mistä olen pitänyt.

Parhaimmat leffani (4 tähtee)_

Harry Potter ja puoliverinen prinssi
First Man
A Star Is Born

Vuosi oli pettymys, mitään kovin isoa muistijälkeä se ei jättänyt. Eikä niitä klassikoita sitten oikein edes tullut taaskaan katsottua, puhumattakaan niitä joita olen ostanut ja läjä leffoja vain kasaantuu. Aina vain tulee otettua niitä uusimpia kirjaston hankintoja. Niissäkin on täysi työ näillä silmillä, taas tuli palautettua iso läjä loppuvuodesta joita ei pystynyt katsomaan ja uusinta ei onnistunut varausten takia. Joo, siis suurin osa katsomistani leffoista on kirjaston DVD:itä. Primestä katsoin kaksi sarjaa ja yhden leffan. Jos niukkasanaisuuttani olette ihmetelleet, syyttäkää siitä siis silmiäni!

Ensi vuodelta, tai siis tältä vuodelta toivon että katsoisin niitä vuosia sitten hankkimiani leffoja. Ja josko klassikot onnistuisivat tältä vuodelta? Netflix tms olisi myös toiveissa, sarjat kiinnostavat jälleen.

Miihkali
Moderaattori
2615 viestiä

11.01.20 klo 20:01 - linkitä tähän kommenttiin: #

dbgirl! Mukava kuulla sinusta pitkästä aikaa! Ikävää, että viime vuosi oli kurja, mutta toivottavasti aluillaan oleva ajastaika osoittautuu paremmaksi. Ja toivon mukaan kerrot kuulumisiasi tänne Leffatykkiin jatkossakin!

Sivuhuomautuksena minullekin on kertynyt valtava määrä katsomista odottavia leffoja. Karsin viime vuonna elokuvakokoelmaani rankalla kädellä, ensimmäistä kertaa elämässäni muuten. Samalla olen vaihtanut DVD-sarjoja kooltaan kompaktimpiin BD-bokseihin. Elokuville varattua hyllytilaa on nyt 5,68 metriä, josta osa jopa vapaana.

Pistin lisäksi syrjään nipun DVD:itä, jotka eivät ole vaikuttaneet erityisen houkuttelevilta ja jotka todennäköisesti voi raijata divariin, jahka ne saa katsottua. Pinolla on korkeutta metrin verran ja tuossa se on nyt sohvan vieressä nököttänyt kohta vuoden päivät. Uusia, kiinnostavampia leffoja on kyllä tullut hamstrattua (ja välillä jopa katseltua) senkin edestä.

dbgirl
Käyttäjä
101 viestiä

11.01.20 klo 20:27 - linkitä tähän kommenttiin: #

Kiitos Miihkali toivotuksista! Ei auta kuin vain toivoa parasta. Ja pitää pitää runsaasti silmälepoa. Onneksi on pitkäosaiset mangat olemassa, niitä lukiessa on mennyt viimeiset 4 vuotta hyvin :)

Brutus
Käyttäjä
972 viestiä

12.01.20 klo 00:11 - linkitä tähän kommenttiin: #

Taidanpa itsekin pistää omia vapaamuotoisia ja aivan liian pitkästi ilmaistuja mietteitäni viimein tähänkin perinneketjuun. Vuosi 2019 oli itsellä harvinaisen ankea ja aneeminen, sillä jouduin etenkin jälkimmäisellä puolikkaalla keskittämään kaiken liikenevän ajan ja energian siviilielämän juttuihin. Toisaalta epäilin sen johtavan koko touhun loppumiseen, joten hoidin vuoden aluksi pois kaikenlaisia pitempään listalla olleita suosikkeja, mm. Miyazakin, Ralph Bakshin, Lars von Trierin ja Andrei Tarkovskin leffoja, Harmittavana sivuvaikutuksena tästä oli, etten keksinyt pitkään aikaan mitään mielenkiintoista vaan jouduin välillä vähän improvisoimaan että sain jotain aikaiseksi, kun normaalisti tykkään edetä jonkun teeman tai ohjaajan mukaan.

Yhteensä pitkiä ja lyhyitä leffoja tuli omien laskujen mukaan katsottua 225 kappaletta, mikä on alle puolet edellisvuotisesta, osittain siksi että olen joutunut tämän perinteisen huolettoman ja kiireettömän meininkini ohella jotain vähän opiskelemaankin, osittain siksi että löysin viime vuonna itselleni töitä, eli vapaa-aika on ollut aika kortilla.

Arvosteluja tuli viime vuonna vain 104, eli aiempiin vuosiin verrattuna todella vähän. Osa julkaistuista arvosteluista on pyörinyt nurkissa jo vuosikausia muutenkin valmiina pahan päivän varalle. Niitä vara-arvosteluja, muutamia arvostelemattomia hajapisteytyksiä tai jo aiemmin kertaalleen nähtyjä en sisällytä tänne.

Vuoden 2019 parhaat elokuvakokemukset
Kuningas ja satakieli
Song of the Sea
Under the Flag of the Rising Sun
Antichrist
Tange Sazen and the Pot Worth a Million Ryo
Alaston saari
The Cremator
Kirje kuolleelle rakastetulle
Heroes of the East
Dancer in the Dark
Kuulustelu

Huonoudessaan viihdyttävimmät:
Wolfen Queen
The Super Inframan
Frankenhooker

Oikeasti huonoja leffoja tuli katsottua ja arvosteltua viime vuonna tosi niukalti. Leaving Neverlandille annoin alkujaan kaksi pistettä, mutta päivitin sitä hiljattain yhteen. Dokkarin julkaisun jälkeen käytännössä kaikki sen olennaiset pointit nimittäin on jo ehditty kumoamaan moneen kertaan, sen ohjaaja tai päähenkilöt eivät ole kysyttäessä osanneet antaa minkäänlaista konkreettista näyttöä niiden syytösten tueksi ja pelkästään Suomeen saapuessaan tuosta olikin jo leikattu neljännes mystisesti pois arvatenkin juuri edellä mainituista syistä plus tekijät uhattiin haastaa oikeuteen täysin sivullisten ihmisten panettelusta tuossa töräyksessä. Jos tuo Michael Jackson -dokkari olisi jotain homoeroottista fiktiota, niin kyseessä olisi täysin kuranttia kamaa, mutta dokumenttina tuo on täysin ala-arvoinen esitys.

Todellisuudessa nämä tyypitkin on naurettu oikeudesta pihalle jo tuota dokumenttia tehtäessä vaikka kuinka monta kertaa, koska joku meni tarkistamaan noiden sähköpostit ja google-haut, mistä niiden vilppi ja tekaistut tarinat aikoinaan paljastui. Itse dokkariinkin on päätynyt tarkoitushakuisesti editoituja ja manipuloituja pätkiä, joiden alkuperäinen muoto selviää ihan niistä julkisista oikeusasiakirjoista. Jopa se kuuluisa tarina peppuseksistä juna-aseman takahuoneessa meni vähän uuteen uskoon, kun paljastui että se juna-asema takahuoneineen olikin rakennettu vuosikausia vasta sen väitetyn tapahtuman jälkeen!

Toisin sanoen käytännössä kaikki alkuperäiset arvosteluhetken epäilyni tuon dokkarin suhteen taisivat osua kutiinsa. Kyseessä onkin varsin tyypillinen pikajulkisuutta hakeva sensaatio- ja likasankodokkari, jonka olemassaolon syy taitaa piillä siinä tosiasiassa, ettei vainajilla ole Amerikassa kunniaa jota puolustaa, eikä noiden siksi tarvitse pelätä mitään haasteita mustamaalatun taholta.

Naurattaa muuten edelleen nämä sosiaalisen median sankarit, jotka julisti Michael Jacksonin pedariksi pelkästään tuon mustamaalausdokkarin ja sen kuuluisan perstuntuman perusteella, koska "nuo ukot puhuvat taatusti totta, ja kyllähän minä kehonkielen asiantuntijana ihan varmasti tiedän, ettei nuo valehtele. Michael Jacksonilla oli kotonaan murtohälyttimetkin, joten Michael Jackson oli ihan varmasti pedofiili!!!!11".

Sheep and Wolves: Pig Dealin arvostelu oli kaikista viimevuotisista antoisin ja hauskin kirjoittaa, ja se avasi näin jälkikäteen vähän uudenlaisia visioita näihin arvosteluihin muutenkin, esim. lisäämällä mukaan erilaisia kielellisiä teemoja, kuten tuossa on vodka ja ryyppääminen, koska se leffa on venäläinen. Gargoylesin arvostelussani sovelsin samaa ideaa, mutta siinä teemana on silkan yli-inhimillisen eeppisyydeen ja legendamaisuuden ohella ikääntyminen ja kuolema: omani, Disneyn, itse sarjan ja animaatioteollisuuden yleensä.

Vuoden 2019 huonoimmat elokuvakokemukset
Leaving Neverland
Deathstalker III
Apinan tarina
Perhe Addams
I Want to Let You Know That I Love You
Sheep and Wolves: Pig Deal

Vuodelle 2020 olen ajatellut jotain länsimaistumiseen, liberaaliin ajatteluun, individualismiin ja pasifismiin liittyvää. Hyllyssä on muutama hyvä kirja ja leffakin aiheeseen liittyen ollut jo pitemmän aikaa odottelemassa, joten katsotaan mitä tuosta vielä syntyy. Aasialainen 20- ja 30-luvun elokuva kiinnostaa oikeasti tosi paljon, silloinhan se länsimaistuminen vasta vauhdissa olikin, vaikka yleensä ilmiö liitetään vasta kylmän sodan vuosiin. Mikio Narusea, Kenji Mizoghuchia, Sadao Yamanakaa ja Yasujiro Ozua olenkin toisaalla jo ehtinyt jo käsittelemään, mutta Hiroshi Shimizu ja muutama muu ajan suuri nimi plus manner- ja indokiinalaiset tekijät puuttuu vielä omasta CV:stä.

Kiinalaisia mykkäleffoja? Sign me in, mate! Mykkäleffojen hidalgo Glödstaffin Kari on muutenkin alkanut jo ottaa noita omia löytöjäni kiinni, joten uutta putkeen vaan. Mongolialaisen elokuvan historia alkaa vasta jostain 30-luvun loppupuolesta, joten harmittavasti en pääse arvostelemaan sikäläisiä mykkäelokuvia.

Yhtenä suurena unelmana on ollut alusta lähtien edetä mykkäleffoista järjestelmällisesti eri genrejen läpi aina film noiriin, joka on siis käytännössä sekoitus kaikkea aiempia tyylejä eri mantereilta, mutta se tuskin toteutuu vielä ensi vuonnakaan. Tähän asti olen käynyt läpi vasta saksalaisia leffoja ja muutama ranskalaista, amerikkallaista ja jotain neuvostoliittolaisia, mutta oikeasti tähän vaaditaan satojen leffojen alustava putki ennen kuin pääsee edes Citizen Kaneen asti. Pelkästään Auringonlaskun kadun ymmärtämiseen vaaditaan vanhan Hollywoodin ja niiden tiettyjen näyttelijöiden ja ohjaajien keskeisen tuotannon ottaminen haltuun.

Kolmas iso projekti on länsimaisen animaation perusteellinen ruotiminen. Itse olen keskittynyt vuosien varrella liikaa animeen, kun meiltä olisi itseltäkin todella paljon laatukamaa tarjolla joka vuosi plus kaikki vähemmän valtavirran suosiota nauttivat kulttiteokset ja kaikenlaiset kiinnostavat ihme löydöt vuosien takaa. Tässä vaih harmittaa, että se homma alkaa nopeasti toistamaan itseään, mikä näkyy sitten huonolaatuisina ja itseään toistavina arvosteluina mallia nuo joulukuiset töräykseni.

Pahoittelen kaikia typoja, sillä tulin juuri firman illanistujasista ja olen alkoholin vaikutuksen alaisena.

Joku
Käyttäjä
1168 viestiä

12.01.20 klo 17:47 - linkitä tähän kommenttiin: #

Tuossa ylempänä kun oli noista katselupinoista ja jonoista puhetta, niin päätin omat katseluröykkiöni kanssa perata läpi, ja laittaa niitä taas vähän järjestykseen mielenkiinnon mukaan. Sekottelin käden ulottuville myös vähän vähemmän omaa makutottumusta vastaavia filmejä, jottei nekään jäis ikuisuudeks vaan pahnan pohjille pyörimään ja pölyttymään. Laskin samalla noi katsomisjonossa olevat filmit. Kaikki on joko dvd tai blu-ray muodossa. Loppulukemaks sain 427 filmiä. Tällä katselutahdilla menis varmaan sellanen puolitoista vuotta kun noi katsois kaikki. Ja malttais olla ostamatta lisää kirpputoreilta ynnä muualta. Mahdoton tehtävä. Sitten on vielä pari muovilaatikollista VHS-leffoja jotka on kattomatta. Ei perkele. Aina joskus kysyn iteltäni, onko tässä mitään järkee? Sit katon jonkun oikein messevän filmin, ja toteen, totta vitussa on!

Nosfecoff
Käyttäjä
752 viestiä

12.01.20 klo 18:46 - linkitä tähän kommenttiin: #

Joku kirjoitti:

katselupinoista ja jonoista


Aloitin itse muutama vuosi sitten topikin, jossa kauhistelin jatkuvasti kasvavan katselulistani pituutta. Vuoden 2020 alussa lista ei todellakaan ole lyhentynyt, vaan enemmänkin tuplaantunut. Vuosi 2019 oli oman leffankatseluni osalta taas niin hidas etten viitsi edes "virallista" vuosikatsausta tehdä, mutta ehkä asiat muuttuvat, ehkä eivät. Joka tapauksessa editoin kuvakollaasin koko katselulistastani, ja laitan sen tähän alle. Suurin osa niistä on katsomattomia kokoelmasta löytyviä ja sinne unohtuneita lättyjä (muutamia VHS-kasettejakin!), osa taas sellaisia, jotka "pitäisi muistaa jostain joskus yrittää löytää."

Keskustelut